Hallitus antoi tänään vuoden 2025 talousarvioesityksensä eduskunnalle. Hallituksen talousarvioesityksessä esitetään erityisryhmien vuokra-asuntojen investointiavustusvaltuuden määräksi 15 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Hallituksen aiemmin päättämän julkisen talouden suunnitelman mukaan avustusvaltuuden määrä olisi sama myös vuosina 2026-2028. Avustusvaltuus on erittäin pieni, kun sitä suhteuttaa aiempiin vuosiin. Kuluvana vuonna avustusvaltuus on 63 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 se oli 120 miljoonaa euroa.

Erityisryhmien investointiavustus on aikanaan luotu sen vuoksi, että sillä voidaan rahoittaa erityisryhmän vaatiman rakennuksen ja asunnon lisävarustelun kustannuksia. Nämä kustannukset liittyvät yleensä esteettömyyteen, paloturvallisuuteen, virkistystiloihin ja vaikeasti liikkuvan asukkaan asumista helpottaviin tukiratkaisuihin keittiöissä ja kylpyhuoneessa.

Avustusvaltuuden merkittävä leikkaaminen tulee tarkoittamaan sitä, että uutta kohtuuhintaista erityisryhmien vuokra-asuntotuotantoa ei käytännössä tule juuri käynnistymään seuraavien vuosien aikana. Tilanne tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi opiskelija-asuntotuotanto ja ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen tuotanto käytännössä päättyy. Tämä johtaa siihen, että kasvavan tarpeen tilanteessa näiden erityisryhmien asuntotilanne tulee heikkenemään merkittävästi. Hallitus on luvannut turvata vammaisten asumiseen liittyvät hankkeet. Näissä hankkeissa on poikkeuksellisten tilaratkaisujen vuoksi 50 prosentin avustus, joka tarkoittaa sitä, että 15 miljoonan euron valtuus tulee käytännössä käytetyksi jo muutamalla vammaisten asumiseen liittyvällä hankkeella. Muiden erityisryhmien asuntohankkeet jäävät siis käytännössä toteuttamatta.

Erityisen merkittävästi erityisryhmien investointiavustuksen leikkaus vaikuttaa kuitenkin jo tällä hetkellä pahoissa talousongelmissa oleviin hyvinvointialueisiin. Ikäihmisille suunnattuja yhteisöllisen asumisen hankkeita on monilta osin pidetty yhtenä keskeisenä sote-kustannusten kasvun hillitsijänä. Näin kotona asumaan pystyville ikäihmisille voidaan tuottaa yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaita asumisratkaisuja yhteisöllisellä asumisella.

Yksityinen sektori voisi toteuttaa yhteisöllistä asumista ilman yhteiskunnan tukea, mutta se johtaa siihen, että kohteiden asunnoista ei saada asukkaille kohtuuhintaisia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eläkkeensaajien asumistukea saavilla ei olisi taloudellisesti mahdollisuutta asua vain yksityisellä rahoituksella toteutetuissa kohteissa, koska niiden vuokrat nousevat liian korkeiksi. Samalla hyvinvointialueiden kustannukset jälleen nousevat, jos korkeiden vuokrien vuoksi hyvinvointialueet joutuvat kompensoimaan asiakkaan muita asiakasmaksuja.

– Hallituksen talousarvio vaikeuttaa merkittävästi hyvinvointialueiden kykyä hillitä sote-menojen kasvua, kun kohtuuhintaiset, yhteisöllisten asumisen hankkeet ja muutkin ikääntyneiden asumisen hankkeet menevät käytännössä jäihin. Tämä johtaa yhteiskunnan muiden menojen kasvuun. Erityisryhmien investointiavustusvaltuudesta leikkaaminen ei ole viisasta politiikkaa, kun se johtaa yhteiskunnan muiden kustannusten huomattavaan kasvuun, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen toteaa.

– Esitän, että eduskunta korottaisi erityisryhmien investointiavustusvaltuutta ensi vuodelle 50 miljoonalla eurolla. Tällä avustusvaltuudella saataisiin merkittävästi erityisryhmien kohtuuhintaista asuntotuotantoa liikkeelle, mukaan lukien yhteisöllisen asumisen hankkeet. Toivon, että eduskunta ymmärtää erityisryhmien investointiavustusvaltuuden merkittävän yhteiskunnallisen roolin ja vaikutuksen, Parkkonen päättää.

Lisätietoja:     Toimitusjohtaja Jouni Parkkonen, puh. 040 593 3338, jouni.parkkonen@kovary.fi