KOVAn kuntavaalitavoitteet vuosille 2017-2020

Jouni Parkkonen

KOHTUUHINTAISEN VUOKRA-ASUMISEN EDISTÄJÄT – KOVA RY:N KUNTAVAALITAVOITTEET KUNTAVAALIKAUDELLE 2017–2020

KOVAn hallitus hyväksyi kuntavaalitavoitteet kuntavaalikaudelle 2017-2020 kesäkuussa 2016. Tavoitteet on laadittu erityisesti puolueiden valtakunnallisia kuntavaaliohjelmia varten. Tavoitteita on mahdollista tarkentaa paikalliseen asuntomarkkinatilanteeseen soveltuviksi.

Kuntien asuntopolitiikka

Kuntien tulee omassa asuntopolitiikassaan turvata riittävä ja kysyntää vastaava asuntotuotanto. Erityistä huomiota kuntien on kiinnitettävä kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon, sillä siitä on eniten pulaa.

Kuntien on turvattava omistamiensa vuokrataloyhtiöiden toimintaedellytykset. Tämä koskee niin yhtiöiden tonttien saatavuutta kuten muitakin toimintaedellytyksiä. Vuokrataloyhtiöt tukevat kuntien elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Ne eivät voi olla kunnille tulonlähteitä. KOVAn jäsenet eivät tarvitse kunnilta taloudellisia resursseja, vaan tontteja ja asukkaiden maksukyvyn huomioon ottavaa kaavoitusta.

Kunnissa tulee ottaa käyttöön asumisneuvontatoiminta. Sillä voidaan edistää ihmisten asumisen onnistumista sekä ehkäistä vuokrasaatavien kerääntymistä ja häätöjä. Asumisneuvonta on ennaltaehkäisevää ja kustannustehokasta, sillä siihen käytetyt resurssit maksavat itsensä takaisin.

Kaavoitus ja maankäyttö

Riittävän tonttituotannon edellytyksenä kunnissa on halu kaavoittaa kysyntää vastaavasti ja osoittaa riittävät resurssit kaavoitukseen. Etenkin monissa kasvukeskuksissa asuntotuotantoon tarkoitettu tonttivaranto ei riitä vastaamaan kysyntään. KOVAn mielestä kuntien tulee harjoittaa aktiivista maapolitiikkaa. Kuntien on kaavoituksella ja tontinluovutuksin pyrittävä tasapainoisiin asuinalueisiin asunto- ja asukasrakenteeltaan. Tämä ehkäisee eriytymistä. KOVA kannattaa myös hallintamuodoltaan niin sanottujen sekakohteiden suosimista. Tällöin kortteleissa olisi niin omistus-, vuokra- kuin asumisoikeusasuntoja.

KOVAn mielestä kasvukeskusalueilla kunnilla on oltava vähintään viiden vuoden rakentamiskelpoinen tonttivaranto. Hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelle, kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon osoitettavien tonttien määrää tulee nostaa nykyisestä esimerkiksi 40 prosenttiin.

KOVA katsoo, että kaavoituksessa on aina varmistettava etenkin kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon tarkoitettujen tonttien suunnitteluratkaisujen edullisuus. Esimerkiksi kumppanuuskaavoituksella voidaan vaikuttaa kaavaratkaisujen kustannustehokkuuteen samalla kun tähdätään toimivaan ja viihtyisään kaupunkiympäristöön. KOVAn mielestä asemakaavojen yksityiskohtaisia toteutuskustannuksia kohottavia kaavamerkintöjä tulee vähentää. Runsaat ja monimutkaiset kaavamerkinnät nostavat investointikustannusten lisäksi myös ylläpitokustannuksia ja kohottavat usein siten osaltaan vuokria huomattavasti.

KOVA pitää perusteltuna, että kunnat laatisivat pitkäaikaisen tonttiohjelman, jossa muun muassa sovittaisiin kaavoitustavoitteista ja siitä kuinka paljon tonteista osoitettaisiin kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon.

KOVAn mielestä kuntien on alennettava maankäyttömaksuja silloin kun tontille rakennetaan valtion tukemaa, 40 vuoden vuokra-asuntotuotantoa. Tämä lisäisi yksityisten maanomistajien kiinnostusta kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon ja lisäisi siten myös kohtuuhintaisen vuokra-asumisen määrää kunnissa. Lisäksi maankäyttömaksujen alentaminen tällaisessa tapauksessa on perusteltua myös asukkaiden matalan tulotason vuoksi.

KOVAn mielestä kunnissa kannattaa edistää paitsi täydennysrakentamista, myös olemassa olevan rakennuskannan uusiokäyttöä asuntorakentamisessa. Molemmat keinot ovat hyviä ja nopeita uusien asuntojen rakennuttamisessa. Täydennysrakentamista voidaan edistää kunnissa täydennysrakentamis-korvauksella, joka hyödyttää taloudellisesti myös tontinvuokralaista. KOVAn mielestä tontinvuokralaisen tai omistajan saaman täydennysrakennuskorvauksen tulee olla aina vähintään puolet nettoarvonnoususta.

Normitalkoot asumisessa ja rakentamisessa käyntiin myös kunnissa

KOVAn mielestä kuntien on käynnistettävä rakentamisen normitalkoot. Kuntien on poistettava tarpeettoman yksityiskohtaiset määräykset kaavoista ja muusta kuntatason rakentamisen ohjauksesta.

KOVA kannattaa kaupunkikuvaa käsittelevien neuvottelukuntien toiminnan kehittämistä kuntien tehtäväkentän muuttuessa. KOVA ymmärtää viihtyisän ja laadukkaan ympäristön merkityksen. Kaupunkikuvallinen laatu voidaan yhdistää rakentamisen kustannustehokkuuden kanssa, mutta se vaatii kuntien määräyksiltä myös joustavuutta.

Autopaikat ovat merkittävä lisäkustannus kaikissa asuntohankkeissa, ellei kunnan laatimassa kaavassa erityisesti ole poistettu autopaikkavaatimusta kiinteistöiltä. KOVAn mielestä kaavoituksessa autopaikkojen rakentamisen määrän pitäisi aina lähteä autopaikkojen realistisesta tarpeesta kussakin rakennushankkeesta. Tämä koskee niin uudisrakentamista kuin täydennys- ja lisärakentamista. Erityisesti pitkän korkotuen ARA-vuokrataloissa osa autopaikoista jää usein tyhjiksi, sillä talot sijaitsevat joukkoliikenneyhteyksien saavutettavissa. KOVAn mielestä autopaikkojen rakentamisvaatimusta on kevennettävä nykyisestä erityisesti pitkän korkotuen ARA-vuokratalojen kohdalla.

KOVA pitää erittäin keskeisenä, että kuntien rakennusvalvonnoilla olisi mahdollisimman yhtenäiset toimintatavat ja että säännösten tulkinta eri kunnissa olisi samansuuntaista. Lähtökohtana pitää olla, että lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan mahdollisimman samalla tavalla koko Suomessa.

Verotus ja energiapolitiikka

KOVA katsoo, että 40 vuoden korkotuella tai aravalainoituksella rakennetuille ARA-vuokrataloille on määriteltävä kunnissa alennettu kiinteistövero. Kiinteistövero voisi tällöin olla puolet vastaavanlaisen vapaarahoitteisen kiinteistön verosta. ARA-vuokrataloissa asuvat henkilöt ovat pienituloisia. Alennettu kiinteistövero ARA-vuokrataloille olisi oikeudenmukainen asukkaiden maksukyvyn kannalta ja tukisi osaltaan asumisen kohtuuhintaisuutta.

Kuntien tulee kannustaa kiinteistönomistajia korjausrakentamiseen. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi porrastamalla kiinteistöveroa myös kiinteistön energiatehokkuuden perusteella. Tällöin voidaan edistää rakennusten hyvää kuntoa ja energiatehokkuutta, säästää luonnonvaroja ja ylläpitää kaupunkikuvaa.

KOVAn mielestä kuntien omistamien energiayhtiöiden hinnoittelussa painopiste tulee siirtää perusmaksuista kulutusmaksuihin. Tämä edistää energiansäästöinvestointeja ja tukee siirtymistä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

 

Lisätietoja:    Toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen, puh. 040 593 3338, jouni.parkkonen@kovary.fi

Jouni Parkkonen

TWITTERISTÄ

LÖYDÄT MEIDÄT TÄÄLTÄ