Työ- ja elinkeinoministeriölle

ASIA:            LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VARAUTUMISSUUNNITELMAAN SISÄLLYTETTÄVÄSTÄ SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKOJEN ETUSIJAJÄRJESTYKSESTÄ

VIITE:           TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ 1.11.2022 DNRO VN/29409/2022

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi varautumissuunnitelmaan sisällytettävästä sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestyksestä, ja lausuu kunnioittaen seuraavaa.

Lausunnonantajasta

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäsenet omistavat pääasiassa joko normaaleja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. Osa KOVAn jäsenistä omistaa myös erityisryhmien vuokra-asuntoja, kuten palvelu-, opiskelija- ja nuorisoasuntoja.

KOVAlla on 117 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 310 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu noin 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 100 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat yli 80 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2022 yhteensä yli 6 000 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Yleiset kommentit

Asetuksella säädettäisiin yhteiskunnan johtamisen ja turvallisuuden, väestön toimeentulon sekä elinkeinoelämän toimintakyvyn varmistamiseen liittyvästä sähkönkäyttöpaikkojen kriittisyysluokittelusta verkonhaltijoiden häiriö-, sähköpula- ja kriisitilanteita varten laatimissa varautumissuunnitelmissa. Asetuksen tavoitteena on turvata yhteiskunnan mahdollisimman häiriötön sähkönsaanti osana verkkohaltijan varautumissuunnitelmaa.

KOVA pitää hyvänä, että sähkönkäyttäjien luokittelun kriteerit yhtenäistetään ja käytössä olisivat jatkossa kansallisesti yhteiset luokat. Tällä hetkellä verkonhaltijoilla on erilaisia tapoja luokitella käyttäjiä eri prioriteettiluokkiin. Lisäksi KOVA pitää tärkeänä, että kriittisten käyttöpaikkojen määritelmä on riittävän rajattu, jotta niiden määrä ei nouse hallitsemattoman suureksi. Jos kriittisten käyttöpaikkojen määrä olisi suuri, verkkoyhtiöillä ei olisi esimerkiksi sähköpulatilanteissa keinoja välttää sähkökatkojen kohdistamista myös kriittisille käyttäjille.

Vaikutukset asumispalvelu- ja hoivakiinteistöihin sekä asuinrakennuksiin

KOVA haluaa kiinnittää huomiota erityisesti ympärivuorokautisesti toimivien asumispalvelu- ja hoivakiinteistöjen turvallisuuteen mahdollisten sähkökatkojen aikana. Esimerkiksi hissien käyttö on välttämätöntä vuodepotilaiden siirtämisessä. Vaikka osassa kiinteistöistä on käytössä varavoimakoneita, nekin on suunniteltu ja mitoitettu tukemaan lähinnä kaikkein kriittisimpiä taloteknisiä järjestelmiä, kuten esimerkiksi hätävalaistusta ja lääkesäilytystä. Jos katkoja on usein tai ne ovat yli tunnin mittaisia, perustarpeiden kuten ruoan lämmityksen ja kylmäsäilytyksen sekä lämpimän veden saannin turvaaminen korostuu.

Asumispalvelu- ja hoivakiinteistöissä on käytössä hoitajakutsujärjestelmä sekä sähköinen kulunvalvonta, jotka eivät toimi sähkökatkon sattuessa. Toimiva kulunvalvonta sekä hoitajakutsujärjestelmän toiminta ovat asumispalvelu- ja hoivayksiköiden toiminnan edellytys ja ne ovat kriittisiä paitsi asukkaiden potilasturvallisuuden takaamiseksi myös hoitohenkilökunnan turvallisuuden kannalta.

KOVA huomauttaa, että asumispalvelu- ja hoivayksiköissä sähkökatkot tulisi pitää enintään tunnin mittaisina. Näissä yksiköissä on erilaisia kylmälaitteita esimerkiksi lääkkeiden ja ruoan säilyttämiseen. Näiden kannalta lyhyemmät katkot ovat kylmäketjujen varmistamisen kannalta parempia. Lisäksi hissien käyttökatkot tulisi pitää mahdollisimman lyhyinä. Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa yksiköissä annetaan myös saattohoitoa, jota saavat potilaat ovat huonompikuntoisia kuin esimerkiksi sairaalan vuodeosastojen potilaat. Saattohoidettavat tarvitsevat avukseen terveydenhuollollisia laitteita.

Myös tavallisten asuinkiinteistöjen kannalta sähkökatkojen aikana kriittisiä ovat viemärilaitteistot ja vedentuotanto. Käytännössä näiden toiminta keskeytyy, jos yhdyskuntatekniikka ei toimi alueella, vaikka kiinteistöllä olisi käytössään varavoimaa.

KOVA haluaa myös korostaa sähkökatkojen ennakoitavuutta. Sähkökatkoista tulisi pystyä tiedottamaan niin, että tieto tavoittaa asukkaat mahdollisimman hyvin. Näin voidaan välttää vaaratilanteita kuten esimerkiksi hissiin jumiin jääminen. KOVA edellyttää, että verkkoyhtiöt harjoittelevat ja testaavat viestintää jo ennakkoon ennen todellista tarvetta. Tavallisten asuinrakennusten osalta korostuu myös tarve viranomaisten viestinnälle, jotta sähkökatkojen ennakointi ja siten vaaratilanteiden ja muiden vahinkojen välttäminen olisi mahdollista. KOVA katsoo, että kansalaisille tulisi viestiä selkeästi toimintatavoista sähkökatkojen aikana ja niihin varautumisesta. Tällöin kiinteistönomistajan viestintä asukkaille täydentäisi viranomaisten ohjeistusta.

Osana viestintää KOVA haluaa nostaa esiin myös tarpeen viestiä laajasti myös ajantasaista tietoa sähköverkon kapasiteetin riittävyydestä esimerkiksi sähkösään muodossa. Tämä lisää kansalaisten ja toimijoiden mahdollisuutta reagoida ja vähentää sähkön kulutusta sekä varautua mahdollisiin sähkökatkoihin.

Kriittisten kohteiden sähkönsyöttö tapahtuu käyttäen samaa jakeluverkkoa, jota muutkin sähkönkäyttäjät käyttävät. Näin ollen rajausta kriittisiin kohteisiin ei käytännössä voida tehdä ainoastaan yksittäiselle sähkönkäyttäjälle, vaan rajaus tehdään ennemminkin korttelin tai muun alueen tarkkuudella. KOVA katsoo, että tässäkin tulisi pyrki tiedottamaan rakennusten omistajia, jotta varautuminen voidaan mitoittaa oikein.

KOVA katsoo, että tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää kehittää myös sähköverkon kaksisuuntaisuutta, mikä mahdollistaisi esimerkiksi energian siirtämisen sähköauton akusta takaisin sähköverkkoon. Myös alueellisia energianvarastointimenetelmiä, kuten hiekka-akkuja ja muita teknisiä ratkaisuja tulee edelleen kehittää.

KOVA haluaa myös kiinnittää huomiota sähkökatkoista mahdollisesti aiheutuviin vahinkoihin. Vuokra- ja asumisoikeusasumisessa asukkaita ja asuntojen omistajia koskevat lakisääteiset ja sopimuksiin perustuvat velvollisuudet. KOVA katsoo, että olisi tärkeää selventää vastuukysymyksiä esimerkiksi tilanteissa, joissa sähkönsäännöstelystä johtuvat sähkökatkot aiheuttavat vuotovahinkoja viemäreiden tulvimisen vuoksi. Näissä tilanteissa ei välttämättä kenelläkään osapuolella ole tuottamuksellisuutta, koska vuoto voi aiheutua esimerkiksi sadeveden päätymisestä viemäriin.

Helsingissä 14.11.2022,

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry

Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja

Lisätietoja:     Tekninen johtaja Sami Ylenius, puh. 044 359 5816, sami.ylenius@kovary.fi