Valtiontalouden tarkastusvirastolle

ASIA:            LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON MÄÄRÄYKSEKSI AVOIMUUSREKISTERILAIN TARKOITTAMIEN VAIKUTTAMISTOIMINNAN TALOUDELLISTEN TIETOJEN MUODOSTAMISESTA

VIITE:           VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON LAUSUNTOPYYNTÖ 8.10.2024 DNRO D/624/04.13.00/2024

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua valtiontalouden tarkastusvirastolle luonnoksesta määräykseksi avoimuusrekisterilain tarkoittamien vaikuttamistoiminnan taloudellisten tietojen muodostamisesta, ja lausuu kunnioittaen seuraavaa.

Lausunnonantajasta

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.

KOVAlla on 135 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 330 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista Ara-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista Ara-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2024 yhteensä noin 6 200 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Yleiset kommentit

Avoimuusrekisterilain mukaan avoimuusrekisteriin ilmoitetaan vaikuttamistoiminnan taloudellisina tietoina edellisen kalenterivuoden aikana vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä ja näiden vaikuttamistoimintaan käyttämät henkilötyövuodet sekä vaikuttamistoimintaan liittyvät markkinointi- ja edustamiskulut. Rekisteriviranomainen voi antaa tarkempia määräyksi siitä, miten ilmoitettavat tiedot muodostetaan.

KOVA katsoo, että nyt lausunnolla oleva määräysluonnos perusteluineen tarkoittaisi ilmoitusvelvollisille merkittävää hallinnollista työmäärää. Vaikuttamistoimintaan osallistuvien henkilöiden ja henkilötyövuosien ilmoittaminen määräysluonnoksessa ehdotetulla tavalla vaatisi ilmoitusvelvollisilta yksityiskohtaista työajanseurantaa. KOVA pitää tärkeänä avoimuutta vaikuttamistoiminnassa, mutta huomauttaa, että lasketut vaikuttamistoimintaan käytetyt työtunnit ja markkinointi- ja edustamiskulut perustuvat aina arvioon. Määräysluonnoksessa ehdotettu tarkkuus tietojen ilmoittamiseen johtaa näin ollen näennäistarkkuuteen. KOVA katsoo tietojen vertailukelpoisuuden näkökulmasta oleellisinta olevan vaikuttamistoimintaan käytettyjen resurssien suuruusluokkien ilmoittaminen.

Avoimuusrekisterilain esitöissä on painotettu, ettei avoimuusrekisterin alaisesta raportoinnista saa muodostua liian yksityiskohtaista ja raskasta. KOVA katsoo, että tätä linjausta on noudatettava myös taloudellisten tietojen ilmoittamisessa. Ilmoitusvelvollisten hallinnollista taakkaa ei tule lisätä kohtuuttomasti.

Vaikuttamistoimintaan osallistuneet henkilöt ja niiden kokonaismäärä

Valtiontalouden tarkastusviraston määräysluonnoksessa ehdotetaan, että vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärään laskettaisiin kaikki henkilöt, jotka osallistuvat ilmoitusvelvollisen harjoittamaan vaikuttamistoimintaan. Tämä tarkoittaisi määräysluonnoksen mukaan paitsi henkilöitä, jotka ovat hoitaneet yhteydenpidon vaikuttamistoiminnan kohteisiin, myös niitä henkilöitä, jotka ovat osallistuneet niiden mahdollistamiseksi tehtyyn taustatyöhön. Näihin henkilöihin voisivat määräysluonnoksen perusteluiden mukaan kuulua työsuhteessa ilmoitusvelvolliseen olevien henkilöiden lisäksi myös esimerkiksi sen nimissä vapaaehtoistyötä tekevien vaikuttamistoiminta tai luottamushenkilöiden tekemä vaikuttamistoiminta. Vaikuttamistoimintaan osallistumisena ei määräysluonnoksen mukaan pidettäisi sellaista hallinnollista tehtävää suorittavan henkilön työsuoritusta, joka mahdollistaa vaikuttamistoiminnan tekemisen, mutta joka itsessään ei liity itse vaikuttamistoimintaan.

KOVA huomauttaa, että vaikuttamistoimintaan osallistumisen ymmärtäminen näin laajasti vaikeuttaa merkittävästi vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden määrän arvioimista ja raportoimista. Ottaen huomioon mitä määräysluonnoksessa jäljempänä esitetään vaikuttamistoiminaan osallistuneiden henkilöiden henkilötyövuosien ilmoittamisesta, näin laaja määritelmä tekee henkilötyövuosien arvioimisesta ja ilmoittamisesta merkittävästi työläämpää. KOVA myös huomauttaa, että useiden lainsäädäntöhankkeiden valmistelukaari voi olla myös vuosikausia kestävä. Näin ollen on mahdotonta ottaa laskelmassa huomioon taustatyöhön, mukaan lukien organisaation päätöksentekoprosessissa tehtävien kantojen muodostamiseen, liittyvä henkilöstö edes vuositasolla. Vaatimus taustatyöhön osallistuneiden määrästä nostaa organisaatioiden hallinnollisen taakan kohtuuttoman suureksi.

KOVA kiinnittää myös huomiota avoimuusrekisterilain 2 §:n määritelmään vaikuttamistoiminnasta: Vaikuttamistoiminta on sellaista omaan lukuun harjoitettavaa vaikuttamistoiminnan kohteeseen kohdistuvaa yhteydenpitoa, jolla pyritään vaikuttamaan asian valmisteluun ja päätöksentekoon edistämällä tiettyä etua tai tavoitetta. Näin ollen avoimuusrekisterilain mukaista vaikuttamistoimintaa ei ole sen valmistelu tai suunnittelutyö. KOVA pitää tästä syystä selvänä, ettei vaikuttamistoiminnan valmistelua tai suunnittelutyötä voida edellyttää raportoitavan.

KOVA esittää, että vaikuttamistoimintaan osallistuneet henkilöiden ja niiden kokonaismäärän muodostamisessa otettaisiin huomioon vain ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet avoimuusrekisterilain 2 §:n mukaiseen vaikuttamistoimintaan eli hoitaneet yhteydenpidon vaikuttamistoiminnan kohteisiin.

Vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden vaikuttamistoimintaan käyttämät henkilötyövuodet

Määräysluonnoksen mukaan ilmoitusvelvollinen ilmoittaisi vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden kyseisen tehtävän hoitoon käytetyt työtunnit. Yksi työtunti olisi 60 minuuttia. Valtiontalouden tarkastusvirasto muuntaisi ilmoitetut työtunnit henkilötyövuosiksi.

KOVA katsoo, että vaikuttamistoimintaan käytettyjen työtuntien ilmoittaminen vaatisi ilmoitusvelvolliselta yksityiskohtaista työajanseurantaa. Jos vaikuttamistoimintaan osallistuneet henkilöt tulisi muodostaa kuten määräysluonnoksessa nyt ehdotetaan, se kattaisi myös vaikuttamistoiminnan taustatyöhön osallistuneet henkilöt. Lisäksi vaikuttamistoimintaan voitaisiin katsoa osallistuneen myös muiden kuin ilmoitusvelvolliseen työsuhteessa olevien henkilöiden, esimerkiksi luottamushenkilöiden. KOVA pitää tätä kokonaisuuden kannalta erittäin raskaana raportointivelvollisuutena. KOVA katsoo myös, että raportointivelvollisuus olisi määräysluonnoksen mukaisena laajempi kuin lain mukaan ilmoitettava vaikuttamistoiminta.

Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ilmoitusvelvollisuus koskee vain avoimuusrekisterilain mukaista vaikuttamistoimintaa. Ilmoitusvelvollisen tulisi siis työtuntien seurannassa erottaa eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuva vaikuttamistoiminta muusta viranomaisiin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta.

KOVA korostaa myös, että määräysluonnoksessa ehdotetaan henkilötyövuosien ilmoittamista tarkemmin kuin avoimuusrekisterilain esitöissä on vaadittu. Lakivaliokunta on mietinnössään selkeästi linjannut, että avoimuusrekisterin alaisesta raportoinnista ei saa muodostua liian yksityiskohtaista ja raskasta. KOVA pitää tärkeänä, että linjausta noudatetaan myös taloudellisten tietojen ilmoittamisessa. Lain perusteluissa todetaan avoimuusrekisteriin ilmoittamisesta, että käytetään termiä tiedot, mutta käytännössä kysymyksessä on toimijan antama arvio.

KOVA esittää, että vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden vaikuttamistoimintaan käyttämät henkilötyövuodet ilmoitetaan arviona henkilötyövuosista.

Vaikuttamistoimintaan liittyvät markkinointi- ja edustamiskulut

Ilmoitusvelvollisen tulisi toimintailmoituksella ilmoittaa kalenterivuoden aikana syntyneet vaikuttamistoimintaan liittyvät markkinointikulut ja edustamiskulut. Edustamiskulut muodostettaisiin ilmoitusvelvollisen vaikuttamistoimintaan liittyvistä, sen ulkopuolisiin henkilöihin kohdistuvista vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuneista menoista. Määräysluonnoksen perusteluiden mukaan edustamiskuluihin laskettaisiin kaikki tällaisessa edustamistarkoituksessa syntyneet kuluerät, joita olisivat esimerkiksi ravintolakulut, edustuslahjat, edustusmatkat ja niihin liittyvät matka- ja majoituskulut sekä edustamiseen käytetyistä kiinteistöistä aiheutuneet kulut.

KOVA katsoo, että vaikuttamistoimintaan liittyvät markkinointi- ja edustamiskulut on lähes mahdoton ilmoittaa määräysluonnoksessa ehdotetulla tavalla. KOVA huomauttaa, että kaikki ilmoitusvelvollisten tekemä vaikuttamistoiminta ei kuulu avoimuusrekisterilain soveltamisalaan. Esimerkiksi haastavaa olisi ilmoittaa kulut tilaisuudesta, joissa on sekä avoimuusrekisterin piiriin kuuluvia tahoja että muita sidosryhmiä. Käytännössä tällaisia tilaisuuksia järjestettäneen paljon. Erillisen kirjanpidon toteuttaminen rekisterinalaisten henkilöihin kohdistuvasta tarjoiluista, osuudesta tilavuokraan ja ohjelmaan on täysin mahdotonta ja tarkoittaisi hallinnollisesti kohtuutonta työmäärää.

KOVA esittää, että edustamiseen käytetyistä kuluista ilmoitetaan arvio, joka koostuu selvästi vaikuttamistyöhön kohdistuneista markkinointi- ja edustamiskuluista pois lukien kiinteistöistä aiheutuneet kulut.

Helsingissä 13.11.2024,

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry

Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja

Lisätietoja:     Lakimies Vilma Pihlaja, puh. 050 472 9430, vilma.pihlaja@kovary.fi