Sosiaali- ja terveysministeriölle

ASIA:            SOSIAALITURVAKOMITEAN VÄLIMIETINTÖ

VIITE:           SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ 24.3.2023 DNRO VN/1646/2020

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaaliturvakomitean välimietinnöstä, ja lausuu kunnioittaen seuraavaa.

Lausunnonantajasta

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöiden toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat pääasiassa joko normaaleja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. Osa KOVAn jäsenistä omistaa myös erityisryhmien vuokra-asuntoja, kuten palvelu-, opiskelija- ja nuorisoasuntoja.

KOVAlla on 118 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä lähes 320 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu noin 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 100 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat yli 80 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2023 yhteensä lähes 6 000 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöiden toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenet ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Yleiset kommentit

7. Asumismenot ja asumismenojen korvaaminen (välimietinnön ehdotus 16)

7.1 Mitä tulisi ottaa huomioon ehdotuksen 16 edistämisessä? Mikä asia tai mitkä asiat on tärkeintä selvittää?

KOVA pitää tärkeänä, että yleistä asumistukea uudistettaessa arvioidaan ehdotusten vaikutukset muiden etuuksien käyttöön.

KOVA selvitti vuonna 2019 ja 2021 omien jäsenyhteisöjensä asukkaiden tulotasoa. Selvityksen mukaan kohtuuhintaisissa valtion tukemissa ARA-asunnoissa asuvista puolet saa jotakin asumistukea, yleensä yleistä asumistukea. Lisäksi 15 prosenttia vuokra-asukkaista saa toimeentulotukea. Asumistukien merkitys pienituloisten asumisen turvaamisessa on siis merkittävä.

KOVA katsoo, että yleisen asumistuen tulee edelleen tukea köyhyyden ja asunnottomuuden vähentämistä. KOVA kuitenkin huomauttaa, ettei yleinen asumistuki ratkaise varsinaista ongelmaa, joka on kohtuuhintaisten asuntojen liian vähäinen määrä. Tähän tarvitaan myös tuotantotukijärjestelmää, jolla voidaan toteuttaa valtion tukemaa, kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Omakustannusperusteisten, kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen määrän lisääminen on pidemmällä aikavälillä ainoa kestävä ratkaisu asumistukimenojen hillitsemiselle. Asuntorakentamisen tuet vaikuttavat valtion rajoitusten vuoksi pitkäjänteisesti, toisin kuin asumistuet, jotka ovat kysyntätukia.

KOVA pitää tärkeänä, että yleisen asumistuen kohdistumista arvioitaessa huomioidaan, että tuen luonne matalapalkkatukena ei ole riippuvainen ainoastaan asumistuen ehdoista. Yleisen asumistuen tarpeeseen vaikuttavat asumisen hinta, työllisyyden ja palkkojen kehitys sekä perusturvan riittävyys. KOVA huomauttaa, että jos yleisen asumistuen roolia halutaan pienentää ja sen tarvetta vähentää pitkällä aikavälillä, vaaditaan siis toimia myös muilla politiikkalohkoilla. Asumisen hintaan ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen voidaan vaikuttaa lisäämällä valtion tukemaa asuntotuotantoa nykyisestä.

KOVA katsoo, että yleisen asumistuen suojaosan poistaminen rajaisi tukea saavien joukkoa, mutta samalla se heikentäisi työnteon kannustavuutta. KOVA pitää kannatettavana ansiotulovähennyksen vaikutusten selvittämistä. Myös ansiotulovähennyksen mahdollisuus eläkkeensaajan asumistuessa tulisi selvittää.  Lisäksi KOVA katsoo, että yleisen asumistuen ja työstä saatavien tulojen yhteensovittamista tulisi kehittää niin, että tulojen kasvaessa tuki vähenisi asteittain.

KOVA pitää hyvänä, että selvitetään varallisuusharkinnan poistamisen vaikutukset yleisessä asumistuessa. KOVA kuitenkin huomauttaa, ettei varallisuusharkinnan palauttamisella todennäköisesti saataisi kovin suuria säästöjä. Yleisen asumistukijärjestelmän oikeudenmukaisuuden kannalta voi kuitenkin olla perusteltua harkita sen palauttamista.

KOVA katsoo, että asumistukimenoista voisi myös asumispalveluissa asuvien osalta saada säästöjä, jos puututaan niihin tilanteisiin, joissa asumispalveluista peritään kohtuuttoman korkeita vuokria. Asukkaalla ei yleensä ole mahdollisuutta vaihtaa halvempaan asumismuotoon. Ainoa tapa varmistaa, että asumismenot asumispalveluissa pysyvät kohtuullisina, on rakennuttaa valtion tukemia ARA-palveluasuntoja, joiden vuokranmäärityksessä noudatetaan omakustannusperiaatetta, joka perustuu todellisiin kustannuksiin.

KOVA kannattaa yleisen asumistuen ja toimeentulotuen päällekkäisyyksien ja järjestelmien erojen tarkastelua osana selvitystä. KOVA pitää tärkeänä, että yleisen asumistuen enimmäisasumismenojen korotuksen vaikutus toimeentulotuen saajien määrään selvitetään. Asumistuen yhtenä etuna on, että sitä voidaan alueellisesti kohdistaa sinne, missä sille on erityisesti tarvetta. On kannatettavaa arvioida alueittain, miten korotuksilla voitaisiin tehokkaimmin vaikuttaa köyhyyden ja toimeentulotuen tarpeen vähentämiseen. KOVA pitää tärkeänä, että nykyinen yleisen asumistuen kuntaluokitus uudistetaan, koska voimassa oleva kuntaluokittelu ei vastaa nykypäivän asuntomarkkinatilannetta. Kuntaluokituksessa voisi esimerkiksi olla perusteltua perustaa uusi kuntaryhmä nykyisen 3. ja 4. kuntaryhmän väliin ja jaotella kunnat uudelleen näiden uusien kuntaluokkien 3-5 kesken.

KOVA katsoo, että erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella Kelan määrittämä enimmäisvuokra aiheuttaa haasteita asukkaille. ARA-asuntokannassa on paljon suuria asuntoja, joille ei ole riittävää kysyntää. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi yksinasuville tarjotaan myös yksiöitä suurempia asuntoja, jos yksiöitä ei ole vapaana. Asukasta saatetaan kuitenkin yleisen asumistuen ja toimeentulotuen saamiseksi ohjeistaa muuttamaan pois, koska asumiskustannusten ja asunnon katsotaan olevan yksinasujalle liian suuret. ARA-uudiskohteelle määriteltävä omakustannusvuokra taas ylittää yksiöidenkin kohdalla asumistuessa hyväksyttävät enimmäisasumismenot, ja asukasta ohjeistetaan tässäkin tapauksessa halvempaan asuntoon. Tämä ei ole tarkoituksenmukainen lopputulos, vaan tällaiset asiat tulisi huomioida yleisen asumistuen myöntämisessä.

KOVA korostaa, että uudistettaessa yleisen asumistuen kohdentamista alueittain tulee varmistaa, ettei samalla luoda uusia kannustinloukkuja. Yhtenä keinona asumistukimenojen pienentämiseksi on esitetty esimerkiksi kuntaryhmien työssäkäyntialueiden mukaisiin rajauksiin siirtymistä. KOVA huomauttaa, että tällaiset ehdotukset leikkaisivat kuitenkin tuen saajien toimeentuloa merkittävästi ja lisäisivät siten toimeentulotuen tarvetta. Lisäksi ne voisivat luoda uusia kannustinloukkuja. Jos yleisen asumistuen kohdentamisella pyrittäisiin esimerkiksi ohjaamaan ihmisiä valitsemaan asumisen halvemmilla asuinalueilla, se voi tarkoittaa samalla siirtymistä alueelle, jossa on huonommat julkiset liikenneyhteydet tai esimerkiksi päivähoidon palvelut. Tämä voi heikentää pienituloisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia. KOVA pitää tärkeänä, että yleisen asumistuen uudistamista suunniteltaessa arvioidaan myös eri muutosten vaikutukset alueelliseen segregaatioon.

Osana selvitystä arvioidaan opiskelijoita asumistuen saajina. KOVA huomauttaa, ettei opiskelijoiden siirtäminen pois yleisen asumisten piiristä poistaisi tarvetta tukea opiskelijoiden asumista jollain muulla tavalla. KOVA katsoo, että opiskelijoiden asumisen tukemisessa tärkeä rooli on kohtuuhintaisilla opiskelija-asunnoilla. KOVA pitää tärkeänä, että opiskelija-asuntojen saatavuus varmistetaan rakennuttamalla riittävästi opiskelija-asuntoja.

KOVA pitää myös tärkeänä, että selvitetään vuoroasuvien lasten molempien vanhempien mahdollisuus saada yleistä asumistukea. Vuoroasuvien lasten molempien vanhempien tulisi tarvitessaan voida saada yleistä asumistukea, joka huomioi lapsen osana ruokakuntaa.

KOVA pitää tärkeänä, että sosiaaliturvan uudistamisessa ja erityisesti asumisen tukia koskevissa uudistuksissa etusijalle laitetaan asumisen turvaaminen. Tämä on tärkeää, jotta voidaan ennaltaehkäistä asunnottomuudesta yksilölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja.

8. Toimeentulotuki ja pitkäaikaisen toimeentulotukitarpeen vähentäminen (välimietinnön ehdotukset 17 ja 18)

8.1 Mitä tulisi ottaa huomioon ehdotusten 17 ja 18 edistämisessä?

KOVA kannattaa tavoitetta kohtuuhintaisen asumisen lisäämisestä. Kohtuuhintaisen asumisen lisääminen vaatii aktiivista asuntopolitiikkaa. Kohtuuhintaista asuntotuotantoa voidaan edistää kuntien riittävällä tonttivarannolla ja esimerkiksi MAL-sopimuksilla. Toimijoiden kannalta tärkeää on myös asuntopolitiikan pitkäjänteisyys.

8.2 Mitkä ovat keskeisimmät toimenpiteet, joilla pitkäaikaista toimeentulotuen tarvetta voidaan vähentää?

KOVA katsoo, että pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähentämisessä asuntopolitiikalla on tärkeä rooli. Noin puolet toimeentulotuesta menee asumisen kustannuksiin, joten yleisen asumistuen uudistamisen lisäksi tarvitaan kohtuuhintaista asumista.

13. Ehdotusten priorisointi

13.1 Välimietinnössä on komitean 31 ehdotusta tuleville hallituksille. Mitä kolmea ehdotusta tulisi edistää ensimmäisenä ja miksi?

KOVA pitää tärkeimpänä komitean ehdotusta asumistukien uudistamiseen tarvittavasta kokonaisselvityksestä. KOVA katsoo, että uudistuksissa tulee arvioida huolellisesti niiden vaikutukset paitsi tuensaajiin, myös asuntomarkkinoihin.

KOVA katsoo, että toimeentulotuen roolia säännönmukaisesti perusturvaa täydentävänä tuen muotona tulisi pyrkiä kaventamaan. KOVA pitää tärkeänä, että valtion tukemaa asuntotuotantoa lisätään, jotta voidaan ratkaista kohtuuhintaisen asumisen saatavuusongelmat.

Lisäksi KOVA pitää tärkeänä myös etuuksien ja palvelujen yhteensovittamisen kehittämistä. Yhteensovittaminen on tärkeää, jotta sosiaaliturvajärjestelmä voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla.

15. Komitean linjaukset toisen kauden työlle

15.1 Komitea on linjannut toisen kautensa työstä alaluvussa 6.2. Mikä luetelluista kokonaisuuksista on tärkein ja miksi?

KOVA pitää tärkeänä yleisen asumistuen kehittämistä ehdotetun selvityksen perusteella.

15.2 Mihin suuntaan lueteltuja kokonaisuuksia tulisi kehittää?

KOVA katsoo, että yleisen asumistuen kehittämisessä tulee arvioida huolellisesti uudistusten vaikutukset paitsi tuensaajiin, myös asuntomarkkinoihin. KOVA huomauttaa, että jos asumistukimenoista aiotaan hakea säästöjä, tulee samalla varmistaa, että tarjolla on aiempaa enemmän valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntokantaa.

KOVA haluaa kiinnittää huomiota siihen, että myös kasvukeskusten ulkopuolella tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntokanta vaatii korjaamista, jotta se vastaa kysyntään esimerkiksi asuntojen koon ja esteettömyyden osalta. KOVA pitää tärkeänä, että ARA-asuntojen peruskorjaamista ja uudisrakentamista tuetaan myös kasvukeskusten ulkopuolella. Lisäksi KOVA viittaa edellä lausunnon kohdassa 7.1. esitettyihin huomioihin Kelan määrittelemän enimmäisvuokran vaikutuksista.

Lisäksi tulee arvioida uudistusten vaikutukset toimeentulotuen tarpeeseen. KOVA viittaa myös edellä lausunnon kohdassa 7.1. esitettyihin kannanottoihin asumistuen kehittämisestä. KOVA haluaa nostaa myös esiin eduskunnan hyväksymässä asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa vuosille 2021-2028 määritellyt tavoitteet ja toimet niiden saavuttamiseksi. Yhtenä keinona kehittämisohjelmassa on mainittu valtion tukeman asuntotuotannon lisääminen.

Helsingissä 22.5.2023,

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry

Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja

Lisätietoja:     Lakimies Vilma Pihlaja, puh. 050 472 9430, vilma.pihlaja@kovary.fi