Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle energiatehokkuuslain muuttamisesta
Työ- ja elinkeinoministeriölle
ASIA: LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAEIKSI ENERGIATEHOKKUUSLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA
VIITE: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ 15.1.2020 VN/6443/2019
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi energiatehokkuuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, ja lausuu pyydettynä kunnioittaen seuraavaa.
Lausunnonantajasta
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokranantajien johtava valtakunnallinen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäseninä on kunnallisia vuokrataloyhtiöitä, nuorisoasuntoja ja kehitysvammaisille tarkoitettuja asuntoja valtakunnallisesti rakennuttavia yhteisöjä sekä muita yleishyödyllisiä toimivia vuokrataloyhtiöitä ja -säätiöitä. Osa yhteisöistä omistaa myös palvelu- tai opiskelija-asuntoja. KOVAlla on 56 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yli 210 000 vuokra-asuntoa, joissa asuu noin 340 000 henkilöä. Jäsenten vuokra-asuntojen määrä vastaa lähes 70 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista vuokra-asunnoista Suomessa. Jäsenten kaikkien vuokra-asuntojen kokonaismäärä vastaa yli 50 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa.
KOVAn jäsenyhteisöt aloittivat vuonna 2019 yhteensä lähes 5 000 kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakennuttamisen eri puolilla Suomea. Jäsenyhteisöille valmistui vuoden 2019 aikana yli 3 000 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. KOVAn jäsenyhteisöjen yhteenlasketut investoinnit vuonna 2019 olivat yli 1,1 miljardia euroa.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVAn jäsenyhteisöt noudattavat toiminnassaan omakustannusperiaatetta, eli niiden tavoitteena ei ole tehdä voittoa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen.
Yleiset kommentit hallituksen esitysluonnokseen
Hallituksen esitysluonnoksella pannaan osaksi täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2002 energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta sähkön, kaasun, kaukolämmön ja –jäähdytyksen sekä lämpimän käyttöveden mittaamista ja laskutusta sekä niihin liittyvien tietojen antamista ja kustannusten laskuttamista koskevat artiklat. KOVA kannattaa energiatehokkuuden parantamista uusissa ja olemassa olevissa rakennuksissa. Lainsäädännöllä tehtävien muutosten tulee kuitenkin olla kustannustehokkaita ja Suomen järjestelmään sopivia. Esimerkiksi jo asennettuja mittareita tulee voida käyttää koko niiden jäljellä oleva käyttöikä ennen uusien asentamista. Energiatehokkuuden parantaminen ei saa olla jälleen yksi asumisen hintaa nostava tekijä.
Huoneistokohtaiset vesimittarit
Esitysluonnoksen mukaan, kun vesimittarit on asennettu, lämpimän käyttöveden kustannusten jaon on perustuttava todelliseen kulutukseen. Vanhoissa peruskorjattavissa kohteissa voidaan edelleen soveltaa direktiivin poikkeussäännöstä; mittareita ei tarvitse asentaa, jos se ei ole teknisesti mahdollista tai kustannustehokasta. KOVA pitää tärkeänä, että vanhoissa peruskorjattavissa kohteissa voidaan edelleen tehdä päätökset huoneistokohtaisista vesimittareista teknisen toteutuksen ja kustannustehokkuuden perusteella.
Esitysluonnoksessa esitetään muutettavaksi korkotukilakia, aravarajoituslakia ja lakia asumisoikeusasunnoista niin, että vedestä vuokralaiselta perittävän korvauksen perusteena on mitattu kulutus, jos rakennuksessa, jossa huoneisto sijaitsee, on otettu käyttöön veden kulutusta mittaavat huoneistokohtaiset mittarit. Jatkossa kyseisissä laeissa säädetään myös kiellosta tasata vedestä aiheutuvia kustannuksia eri rakennusten tai huoneistojen kesken silloin, kun näiden kustannusten perusteena on todellinen mitattu kulutus. KOVA pitää hyvänä, että kohteissa, joihin on asennettu huoneistokohtaiset vesimittarit, niitä myös käytetään, ja veden laskutus perustuu todelliseen kulutukseen.
KOVA kuitenkin huomauttaa, että huoneistokohtaisiin vesimittareihin laskutuksen perusteena liittyy edelleen ongelmia mittauksen luotettavuuden suhteen.
Huoneistokohtainen lämmityksen ja jäähdytyksen mittaaminen
Esitysluonnoksen mukaan Työ- ja elinkeinoministeriö laatii direktiivissä tarkoitetut perusteet sille, että Suomessa sovelletaan poikkeusta huoneistokohtaisen lämmityksen ja jäähdytyksen kulutuksen mittauksesta ja jakolaitteiden käytöstä. KOVAn näkemys on, etteivät huoneistokohtaisen mittaamisen kustannukset ole oikeassa suhteessa mittaamisella mahdollisesti saataviin säästöihin, riippumatta siitä käytetäänkö huoneistokohtaisia mittareita vai kustannusten jakolaitteita. Lämmön ja jäähdytyksen huoneistokohtainen mittaaminen tarkasti ja luotettavasti sekä kustannustehokkaasti ei ole mahdollista suomalaisessa rakennuskannassa. Rakennusten omistajia ei tule velvoittaa turhien mittareiden ja jakolaitteiden asentamiseen.
KOVA vastustaa vaatimusta huoneistokohtaisesta lämmön ja jäähdytyksen mittaamisesta. KOVA vaatii poikkeusmahdollisuuden hyödyntämistä käyttäjäkohtaisten kulutusmittareiden käytöstä lämmityksen ja jäähdytyksen osalta.
Etäluentaa koskeva vaatimus
Direktiivissä edellytetään, että 25.10.2020 jälkeen asennettavat mittarit ja lämmityskustannusten jakolaitteet ovat etäluettavia. Lisäksi edellytetään, että jo asennetut mittarit ja lämmityskustannusten jakolaitteet muutetaan etäluettaviksi tai korvataan etäluettavilla laitteilla 1.1.2027 mennessä.
Kuten esitysluonnoksessa todetaan, direktiivin vaatimuksesta muuttaa jo asennetut mittarit etäluettaviksi, voidaan poiketa, jos voidaan osoittaa, että se ei ole kustannustehokasta. KOVA katsoo, ettei ole kustannustehokasta eikä tarkoituksenmukaista vaihtaa toimivia, kulutuksen mukaisen laskutuksen mahdollistavia mittareita ja laitteita ennen kuin ne ovat käyttöikänsä päässä. Suomessa ei ole tähän mennessä säädetty etäluettavista mittareista, joten vielä rakenteilla oleviin rakennuksiinkin asennetaan tällä hetkellä mittareita, jotka eivät ole etäluettavia. Vaatimus kaikkien asennettujen mittareiden vaihtamisesta etäluettaviin vuoteen 2027 ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Riittävää olisi, että mittarit tulee vaihtaa etäluettaviin sitä mukaan, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän.
KOVA vaatii, että mahdollisuutta poikkeamiseen direktiivin vaatimuksesta jo asennettujen mittareiden muuttamisesta etäluettaviksi vuoteen 2027 mennessä selvitetään.
Tiedonantovelvoitteet
Esitysluonnoksen mukaan direktiivin säännöksistä laskutus- ja kulutustiedoista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Direktiivissä on lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden laskutus- ja kulutustietoja koskevat vähimmäisvaatimukset.
Direktiivin mukaisesti todelliseen kulutukseen perustuva laskutus on tapahduttava vähintään kerran vuodessa. Laskutus- ja kulutustiedot on annettava 25.10.2020 alkaen todelliseen kulutukseen perustuen loppukäyttäjille vähintään neljännesvuosittain pyynnöstä tai jos loppuasiakkaat ovat valinneet sähköisen laskutuksen, taikka muutoin kaksi kertaa vuodessa. Direktiivissä edellytetään että 1.1.2022 alkaen tiedot on toimitettava loppukäyttäjälle vähintään kuukausittain.
KOVA pitää tärkeänä, että käyttöveden laskuttamisessa kulutuksen mukaan on oltava edelleen mahdollisuus huoneistokohtaisiin tasauslaskuihin. Todelliseen kulutukseen perustuva laskutus jokaisen laskutuskauden osalta aiheuttaa ylimääräistä työtä ja kustannuksia eikä ole välttämättä tarkoituksenmukaista. Direktiivin tiedonantovelvoitteita koskevat säännökset tulee saattaa voimaan vähimmäistason mukaisesti.
KOVA vaatii, ettei valtioneuvoston asetuksella säädetä laskutus- ja kulutustietojen antamisesta direktiivin vähimmäistasoa tiukemmin.
Muilta osin KOVAlla ei ole kommentoitavaa esitysluonnokseen.
Helsingissä 24.2.2020,
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry
Jouni Parkkonen, toiminnanjohtaja
Lisätietoja: Lakimies Vilma Pihlaja, KOVA, puh. 050 472 9430, vilma.pihlaja@kovary.fi