Ympäristöministeriölle

ASIA:            LAUSUNTO ASETUSLUONNOKSESTA ASUKASVALINNAN TULORAJOISTA VALTION TUKEMISSA VUOKRA-ASUNNOISSA

VIITE:           YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ DNRO VN/24516/2023 8.11.2023

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua ympäristöministeriölle asetusluonnoksesta asukasvalinnan tulorajoista valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, ja lausuu pyydettynä kunnioittaen seuraavaa.

Lausunnonantajasta

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.

KOVAlla on 126 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 320 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 130 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat yli 80 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2023 yhteensä lähes 6 000 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Lausunto

Enimmäistulorajojen käyttöönottamisen vaikutukset

Kannatatteko enimmäistulorajojen käyttöönottamista arava- ja pitkän korkotuen vuokra-asuntojen asukasvalinnassa?

Kyllä

En

Ei yksiselitteistä kantaa

Minkälaisia vaikutuksia enimmäistulorajojen käyttöönottamisella olisi mielestänne uusille asunnonhakijoille?

KOVA katsoo, että tulorajojen käyttöönotto hidastaa asukasvalintaprosessia, mikä vaikuttaa siihen, miten nopeasti uudet hakijat saavat asunnon. Lisäksi tulorajat voivat vaikuttaa siihen, millaiset ruokakunnat ylipäätään hakevat ARA-vuokra-asuntoa, koska tulorajat voivat heikentää valtion tukemien vuokra-asuntojen imagoa, kuten lausunnossa perustellaan kohdassa ”Minkälaisia vaikutuksia enimmäistulorajojen käyttöönottamisella olisi mielestänne yhteiskunnallisesti?”.

KOVA arvioi, että tulorajat voivat aiheuttaa asuntoa tarvitsevalle epäselvyyksiä. Asuntoa voidaan esimerkiksi jättää hakematta, jos henkilö ylittää tulorajat eikä tiedä, että tulorajoista voidaan tietyillä perusteilla poiketa.

Minkälaisia vaikutuksia enimmäistulorajojen käyttöönottamisella olisi mielestänne asunnon vaihtoa hakeville?

KOVA katsoo, että tulorajojen käyttöönotto asunnon vaihtotilanteissa johtaa siihen, ettei asukas esimerkiksi pienen tulorajan ylityksen vuoksi hae vaihtoa toiseen asuntoon, ja joutuu pysymään omia tarpeitaan vastaamattomassa asunnossa, esimerkiksi liian suuressa tai pienessä asunnossa. Tulorajat voivat siten hidastaa erityisesti pienempien ARA-vuokra-asuntojen vapautumista. KOVA katsoo myös, että tulojen tarkistaminen asunnonvaihtojen yhteydessä heikentää asukkaiden kokemaa asumisturvaa. Tästä syystä KOVA esittää, että jos tulorajat tulevat sovellettaviksi, on tarkoituksenmukaista, että ne koskevat vain uusia asunnonhakijoita.

KOVA pitää selvänä, että tulorajat luovat uuden kannustinloukun. Tulorajojen käyttöönotto ei kannusta asukasta kehittymään työmarkkinoilla, sillä pienikin tulojen nousu voi johtaa siihen, ettei henkilön ole enää mahdollista saada ARA-vuokra-asuntoa. Tämä voi myös johtaa harmaan talouden lisääntymiseen ja ohjata sekä asunnonvaihtajia että asunnonhakijoita tekemään pimeää työtä säilyttääkseen tulonsa alle asetusluonnoksessa mainittujen tulorajojen.

KOVA huomauttaa myös, että tulorajat aiotaan ottaa käyttöön samaan aikaan, kun hallitus valmistelee leikkauksia niin yleiseen asumistukeen kuin toimeentulotukeen sekä työttömyystukeen. KOVA katsoo, että suunnitellut leikkaukset voimistavat tulorajojen roolia kannustinloukkuna, koska sosiaaliturvaetuuksien leikkaaminen lisää tarvetta kohtuuhintaiselle asunnolle.

Jos tulorajat otetaan käyttöön asunnonvaihdoissa, KOVA pitää hyvänä asetusluonnoksen esitystä, ettei tulorajoja kuitenkaan sovelleta muihin kuin asukkaasta johtuviin asunnonvaihtoihin. Tällaisia muita kuin asukkaasta johtuvia syitä ovat perustelumuistion mukaan esimerkiksi muutot ja paluumuutot asunnon peruskorjauksen vuoksi.

Minkälaisia vaikutuksia enimmäistulorajojen käyttöönottamisella olisi mielestänne vuokrataloyhteisölle ja/tai kunnalle?

KOVA katsoo, että tulorajojen käyttöönotto lisäisi vuokrataloyhteisöissä hallinnollisen työn määrää ja kustannuksia. Ehdotettu asetusmuutos myös hidastaa asuntojen vuokraamista, lisää asuntojen tyhjäkäyntiä ja aiheuttaa vuokrankorotuspaineita. Asetusluonnoksella tavoitellaan hallitusohjelman mukaisesti yhteiskunnan tukemien vuokra-asuntojen kohdentamista nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikea vuokrata asuntoa vapailta markkinoilta. KOVA katsoo, että valtion tukemat vuokra-asunnot kohdentuvat jo nyt hyvin pienituloisille ja vähävaraisille. Tämän osoittavat myös useat ARA-vuokra-asunnoissa asuvista tehdyt selvitykset ja tutkimukset. Tästä syystä KOVA pitää esitettyä muutosta ylimitoitettuna sillä saavutettaviin hyötyihin nähden.

Asetusluonnoksen mukaisten tulorajojen palauttaminen aiheuttaa vuokrataloyhteisöissä lisäkustannuksia muun muassa henkilöstökuluihin, tietojärjestelmiin, yhtiöiden tarjoamiin sähköisiin asiointipalveluihin ja asunnonhakemuslomakkeisiin. Kuten perustelumuistioluonnoksessa todetaan, jatkossa asukasvalinnassa huomioon otettavien tulolajien tunnistaminen ja tulojen määrän selvittäminen eurolleen korostuisi. KOVA viittaa myös perustelumuistioluonnoksen kohtaan, jossa todetaan, että tulorajat ylittävät hakemukset joudutaan poimimaan erikseen ja käymään läpi, koska tulorajoista on asetusluonnoksen mukaan joissain tilanteissa mahdollista poiketa. KOVA katsoo, että tämä lisää työmäärää pienissä ja keskisuurissa vuokrataloyhteisöissä.

KOVA katsoo, että tulorajat lisäävät asuinalueiden eriytymistä kunnassa, koska valtion tukemat vuokra-asunnot keskittyvät yleensä tietyille asuinalueille. KOVA katsoo, että tulorajat lisäävät byrokratiaa niissä kunnissa, joissa kunta itse tekee asukasvalinnat.

Minkälaisia vaikutuksia enimmäistulorajojen käyttöönottamisella olisi mielestänne yhteiskunnallisesti?

KOVA katsoo, etteivät tulorajat edistä valtion tukeman vuokra-asumisen yleistä imagoa, vaan päinvastoin heikentävät sitä. Tulorajat voivat leimata ARA-vuokra-asuntoja ja siten edistää myös vuokra-asuntomarkkinoiden polarisaatiota ARA-vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen välillä.

KOVA on myös huolissaan tulorajojen segregaatiota voimistavasta vaikutuksesta. Asukasvalinnan tavoitteena on, että arava- ja korkotukivuokra-asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Asetusluonnoksen tulorajat koskisivat myös asunnonvaihtoja.  Perustelumuistioluonnoksessa todetaan, että ARA-vuokra-asuntojen kohdentaminen pienituloisimmille ja vähävaraisimmille asukkaille lähtökohtaisesti edistää asuinalueiden segregaatiota. Tämä johtuu siitä, että ARA-vuokratalot usein keskittyvät tietyille alueille kunnissa, jolloin alueilla ei synny sosiaalista sekoittumista eri asumismuotojen kautta.

Niin ympäristöministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kuin KOVAn selvityksissä on selvästi osoitettu, että valtion tukemat vuokra-asunnot kohdentuvat hyvin pienituloisille ruokakunnille. Tulorajojen palauttaminen vaikuttaa huono-osaisuuden keskittymiseen eikä edistä tavoitetta vuokratalojen monipuolisesta asukasrakenteesta ja sosiaalisesti tasapainoisista asuinalueista. Tämä näkyy myös työssäkäyvien lisääntyvänä poismuuttona vuokratalovaltaisilta asuinalueilta ja yleisesti asuinalueiden asukasrakenteiden yksipuolistumisena. Näistä syistä KOVA katsoo, että tulorajoilla heikennetään merkittävästi vuokrataloyhteisöjen ja kuntien mahdollisuuksia ehkäistä segregaatiota.

Kuten edellä lausunnon kohdassa ”Minkälaisia vaikutuksia enimmäistulorajojen käyttöönottamisella olisi mielestänne asunnon vaihtoa hakeville?” on todettu, KOVA pitää selvänä, että tulorajat luovat kannustinloukun. KOVA myös huomauttaa, että sosiaaliturvan leikkaukset todennäköisesti lisäävät valtion tukemien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kysyntää entisestään. Tämä johtaa siihen, että samaan aikaan kun tulorajat ehdotuksen mukaan tulevat voimaan, kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on entistä enemmän kysyntää.

Perustelumuistiossa lisäksi arvioidaan, että yleistä asumistukea nykyisin saavilla voi tulla siirtymää ARA-vuokra-asuntoihin ja asumistuen tarve vähentyä, minkä todetaan olevan myös yksi yleisen asumistuen muuttamisen ja tulorajojen asettamisen yhteisistä tavoitteista. KOVA korostaa, että erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa ei ole tarjolla vapaita ARA-vuokra-asuntoja kaikille niitä hakeville ja tarvitseville. Näin ollen yleisen asumistuen leikkaamisella ja tulorajoilla tavoiteltu siirtymä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista ARA-vuokra-asuntoihin ja siten saavutettava säästö asumistukimenoissa on KOVAn arvion mukaan hyvin epätodennäköistä. KOVA muistuttaa, että pitkällä aikavälillä asumistukimenoja voidaan vähentää vain lisäämällä valtion tukemaa kohtuuhintaista ARA-asuntotuotantoa.

KOVA huomauttaa, että pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on liian sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. KOVA pitää erikoisena, että sääntelyä halutaan kuitenkin lisätä kohtuuhintaisille vuokrataloyhtiöille, vaikka lukuisat selvitykset 2000-luvulla osoittavat, että ARA-vuokra-asunnot kohdentuvat jo hyvin pienituloisille ja vähävaraisille. KOVA katsoo, että tulorajat ovat juuri liiallista sääntelyä, joka lisää byrokratiaa vuokrataloyhteisöissä ja hidastaa hakijoiden asunnon saamista.

Ehdotetut enimmäistulorajat

Miten hyvin ehdotetut tulorajat ohjaisivat asunnot pienituloisille?

Hyvin

Melko hyvin

Kohtalaisesti

Huonosti

En osaa sanoa

KOVA katsoo, ettei ehdotetuilla tulorajoilla ole juurikaan vaikutusta asuntojen ohjautumiseen pienituloisille. KOVA on selvittänyt jäsenyhteisöjensä vuokra-asukkaiden tulotasoa asukastyytyväisyysselvityksessä vuosina 2019 ja 2021. Selvitysten mukaan noin puolet vastaajista ilmoitti talouden bruttotuloiksi alle 20 000 euroa vuodessa. Kahden aikuisen talouksista lähes 75 prosentilla talouden yhteenlasketut tulot jäivät alle 40 000 euroon vuodessa. KOVA katsoo asukastyytyväisyysselvitysten perusteella, että asunnot ohjautuvat jo nyt erittäin hyvin juuri pienituloisille ja vähävaraisille. KOVA myös huomauttaa, että KOVAn selvitysten mukaan ARA-vuokra-asukkaiden suurituloisimmat ruokakunnat ovat pääasiassa kahden aikuisen ja kahden aikuisen ja lapsien muodostamia perheitä. Yli 40 000 euroa vuodessa tienaavissa on myös yksinasuvia ja nämä taloudet painottuvat erityisesti pääkaupunkiseudulle. KOVA huomauttaa, että yksinasuvalle, joka vastaa yksin kaikista elämisen kustannuksistaan, jää pääkaupunkiseudun korkeiden elinkustannusten vuoksi joka tapauksessa vähemmän rahaa käyttöön kuin useamman aikuisen taloudelle.

KOVAn asukastyytyväisyysselvitysten tulokset olivat samanlaisia kuin ympäristöministeriön vuoden 2018 selvityksessä, jossa tarkasteltiin vuonna 2017 pääkaupunkiseudulla käytössä olleita tulorajoja. KOVA korostaa, että selvityksessä päädyttiin toteamaan, että tulorajojen tarkistusten hyödyt ja haitat jäävät vähäisiksi. Selvityksessä myös katsottiin, ettei vapautuvien soveltuvien asuntojen määrä riitä aiheuttamaan merkittäviä kannustinhyötyjä paremman kohtaannon kautta. Selvityksessä myös todettiin erikseen, että tarkistukset synnyttävät uusia kannustinloukkuja. KOVA huomauttaa, että nyt asetusluonnoksen mukaan tulorajoja sovelletaan asunnonvaihtoihin, mikä on käytännössä asumisen aikainen tulojen tarkistus.

Edellä todetun perusteella KOVA katsoo, että tulorajojen vähäisestä vaikuttavuudesta asuntojen ohjautumiseen pienituloisille ja vähävaraisille on jo riittävästi näyttöä. Tästäkin syystä KOVA pitää tulorajojen käyttöönottoa epätarkoituksenmukaisena.

Olisiko ehdotetuilla tulorajoilla vaikutusta asuinalueiden eriytymiskehitykseen?

Paljon

Melko paljon

Kohtalaisesti

Vähän

En osaa sanoa

KOVA katsoo, että tulorajoilla olisi asuinalueiden eriytymiskehitystä voimistava vaikutus. KOVA on eritellyt syitä tarkemmin edellä lausunnon kohdassa ”Minkälaisia vaikutuksia enimmäistulorajojen käyttöönottamisella olisi mielestänne yhteiskunnallisesti?”. KOVA katsoo, että tulorajat heikentävät valtion tuella rakennetun vuokra-asumisen imagoa, mikä mahdollisesti vaikuttaa siihen, millaiset ruokakunnat hakevat asuntoa.

Poikkeaminen enimmäistulorajoista

Miten hyödyllisenä pidätte ehdotusta siitä, että asunnonhakijan muualla pysyvästi asuva alle 18-vuotias lapsi voitaisiin ottaa huomioon hakijan (yleensä etävanhemman) enimmäistulorajaa määriteltäessä, jos hakija ei muuten kykenisi hankkimaan lapsen hoidon kannalta tarvetta vastaavaa asuntoa?

Jos tulorajat otetaan käyttöön ARA-vuokra-asunnoissa, KOVA pitää ehdotettua poikkeamismahdollisuutta hyvänä. KOVA kuitenkin huomauttaa, että asukasvalinnan periaatteet ja etusijajärjestys sekä asuntojen saatavuus vaikuttavat kuitenkin siihen, voidaanko asuntoa tarjota etävanhemmalle.

KOVA toteaa alle 18-vuotiaiden huomioimisesta tulorajoissa, että asetusluonnoksen 4 §:ssä ehdotetut tuloihin tehtävät lapsikorotukset vaikuttavat matalilta. Säännöksen mukaan yhden hengen ruokakunnan tulot eivät saa ylittää 3 540 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi 18 vuotta täyttänyt aikuinen, kunkin aikuisen osalta enimmäistulorajaa korotetaan 2 480 eurolla. Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, enimmäistulorajaa korotetaan ensimmäisestä lapsesta 650 eurolla ja kustakin seuraavasta lapsesta 600 eurolla.

KOVA esittää, että asetusluonnoksessa olevia molempia lapsikorotuksia tuli nostaa ehdotetuista huomattavasti. KOVA perustelee näkemystään sillä, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) asukasvalintaoppaassa ruokakunnan kulutusyksikköjen määrä lasketaan siten, että ensimmäinen jäsen (aikuinen) on 1 kulutusyksikkö, muut aikuiset 0,7 kulutusyksikköä kukin ja lapset 0,5 kulutusyksikköä kukin. Asetuksessa ehdotettu muun aikuisen tuloraja on 70 % ensimmäisen aikuisen tulorajasta. Tällöin olisi loogista, että myös lapsesta laskettava kulutusyksikkö vastaisi paremmin ARA:n asukasvalintaoppaassa suositeltua määrää. KOVA esittää, että asetusta muutetaan ja lapsikorotuksia nostetaan niin, että korotus vastaa ARA:n asukasvalintaoppaan mukaista kulutusyksikköjen suhdetta.

KOVA esittää, että asetuksen 4 §:n 3 momenttia muutetaan lapsikorotuksen osalta seuraavasti: Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, enimmäistulorajaa korotetaan jokaisesta lapsesta 1 770 eurolla.

Miten hyödyllisenä pidätte asukasvalinta-asetuksen 7 §:n mukaista tilapäistä poikkeamislupaa (yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaiset ja tarpeelliset tilanteet sekä erittäin kiireelliset tilanteet) enimmäistulorajoista poikkeamisen kannalta?

Asukasvalinta-asetuksen 7 §:n mukaan kunta voi antaa luvan käyttää vuokra-asuntoa tilapäisesti, kuitenkin enintään kahden vuoden ajan kerrallaan, muiden kuin asukasvalintaperusteiden mukaan valittujen henkilöiden asuntona, kun kyseessä on yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisten ja tarpeellisten tai muutoin erittäin kiireellisten toimenpiteiden suorittaminen. Jos tulorajat otetaan käyttöön ARA-vuokra-asunnoissa, KOVA pitää tärkeänä, että tämä 7 §:n mukainen poikkeamismahdollisuus koskee myös enimmäistulorajat ylittäviä henkilöitä.

KOVA korostaa, että ARA-vuokrataloyhteisöjen hakijamäärissä ja käyttöasteissa on suuria eroja alueiden välillä. Väestöltään vähenevillä alueilla haasteena on käyttöasteen pitäminen riittävällä tasolla ja kysyntää vastaavien asuntojen tarjoaminen. Väestön rakennemuutoksen vuoksi näillä alueilla on paljon suuria perheasuntoja, jotka ovat liian suuria ja kalliita yhden ja kahden hengen hakijaruokakunnille, joihin hakijat painottuvat. Lisäksi tarvetta on esteettömille asunnoille. KOVA muistuttaa, että näillä alueilla lisähaastetta tuovat myös perustoimeentulotuen edellytys asumismenojen kohtuullisuudesta. Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva toimeentulotukilain uudistus vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Näillä alueilla toimiville vuokrataloyhteisöille onkin tärkeää, että asukasvalinnan periaatteista on mahdollista poiketa. KOVA muistuttaa, että ARA-järjestelmässä asukkaat maksavat omakustannusperiaatteen mukaisesti myös asuntojen vajaakäytöstä. Poikkeamismahdollisuudet siis vähentävät vajaakäytöstä johtuvaa painetta korottaa vuokria.

Tarvetta on sekä asukasvalintasetuksen 7 §:n tilapäiselle poikkeamisluvalle että 8 §:lle, joka mahdollistaa asukasvalintaperusteiden mukaiset edellytykset täyttävien hakijoiden puuttuessa asukkaaksi muita hakijoita. KOVA katsoo, että on erittäin tärkeää, että nämä mahdollisuudet on asetusluonnoksessa säilytetty myös tulorajojen osalta. Väestöltään vähenevillä alueilla ei välttämättä ole riittävästi tulorajat alittavia hakijoita, ja paitsi vuokrataloyhteisön talouden myös työvoiman liikkuvuuden ja alueen elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että tyhjillään olevia asuntoja voidaan tarjota niitä tarvitseville.

Miten hyödyllisenä pidätte asukasvalinta-asetuksen 8 §:ssä säädettyä poikkeamismahdollisuutta (kun asukasvalintaperusteiden mukaiset edellytykset täyttäviä hakijoita ei ole) enimmäistulorajoista poikkeamisen kannalta?

KOVA viittaa lausunnon edellisessä kohdassa lausuttuun ja toteaa, että niin 7 §:n kuin 8 §:n mukainen poikkeamismahdollisuus on erittäin tärkeä säilyttää, jos tulorajat otetaan käyttöön ARA-vuokra-asunnoissa. Poikkeamismahdollisuus mahdollistaa vuokrataloyhteisön mahdollisuuden reagoida vuokra-asuntojen vaihtelevaan kysyntään ja nostaa käyttöastettaan. Jos tulorajat otetaan käyttöön, KOVA pitää erittäin tärkeänä, että 8 §:n mukainen poikkeamismahdollisuus koskee myös enimmäistulorajoja.

Muuta lausuttavaa asetusluonnoksesta

ARA-vuokrataloyhteisöjen saamien asuntohakemusten määrät ja käyttöasteet vaihtelevat suuresti alueiden välillä, ja siksi väestöltään vähenevillä alueilla sovelletaan paljon asukasvalinta-asetuksen 7 §:n ja 8 §:n poikkeamismahdollisuuksia. KOVA arvioi, että poikkeamismahdollisuuksia käytetään alueiden asuntomarkkinatilanteesta johtuen niin usein, että tulorajojen ulottaminen myös näiden alueiden asukasvalintaan lisää käytännössä turhaa hallinnollista työtä. Tästä syystä KOVA esittää, että jos tulorajat otetaan käyttöön, ne tulisivat sovellettaviksi vain pääkaupunkiseudulla.

KOVA ei kannata tulorajojen käyttöönottoa ARA-vuokra-asuntojen asukasvalinnassa. Jos tulorajat tulevat käyttöön, KOVA esittää, että tulorajat tulevat sovellettaviksi vain pääkaupunkiseudulla sijaitsevien ARA-vuokra-asuntojen asukasvalintaan, ja esittää, että asetusluonnosta muutetaan seuraavalla tavalla:

Lisätään 4 §:n 3 momenttiin: Enimmäistulorajoja sovelletaan vain Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa sijaitsevien ARA-vuokra-asuntojen asukasvalintaan.

KOVA pitää erittäin tärkeänä, että jos tulorajat asetetaan, niiden vaikutuksia tulee seurata tarkoin. Tulorajoilla tavoitellaan asuntojen kohdentumista entistä paremmin pienituloisille ja vähävaraisille, mutta kuten KOVA on edellä lausunnossa esittänyt, niillä on myös negatiivisia vaikutuksia niin kysyttyjen pienten asuntojen vapautumiseen, asukasvalintaprosessin nopeuteen kuin alueiden segregaatiokehitykseenkin. KOVA pitää tärkeänä, että tulorajoilla saavutettavia mahdollisia hyötyjä punnitaan niistä aiheutuviin haittoihin.

Tästä syystä KOVA esittää, että tulorajojen vaikutusta arvioidaan siinä vaiheessa, kun ne ovat olleet voimassa vuoden.

KOVA pitää myös tärkeänä, että asetettujen tulorajojen riittävyyttä seurataan. KOVA katsoo, että tulorajojen tulee seurata yleistä elinkustannusten nousua. Tästä syystä KOVA esittää, että tulorajoja korotettaisiin elinkustannusindeksin mukaisesti.

Asetusluonnoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2024 ja sitä sovellettaisiin 1.1.2025 alkaen tehtävään asukasvalintaan. KOVA huomauttaa, että enimmäistulorajojen soveltaminen vaatii vuokrataloyhteisöiltä asuntohakemuslomakkeen päivittämistä ja tietojärjestelmämuutoksia. Valtaosalla vuokrataloyhteisöistä on asukasvalinnassaan käytössä saman toimittajan tietojärjestelmä. KOVA arvioi, että kun muutostarpeita on samaan aikaa ja samalla aikataululla useilla käyttäjillä, voi tietojärjestelmän toimittajalla olla haasteita pystyä vastaamaan niihin vaadittavassa aikataulussa. Tästä syystä KOVA katsoo, että valmistautumisaikaa tulisi olla enemmän, vähintään vuosi. Tulorajojen käyttöönotossa tulee myös huomioida, että ajankohta on vuokrataloyhteisöjen toiminnan kannalta selkeä.

KOVA esittää, että asetusluonnosta muutetaan niin, että asetusta sovellettaisiin 1.6.2025 alkaen tehtävään asukasvalintaan.

Helsingissä 29.11.2023,

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry

Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja

Lisätietoja:     Lakimies Vilma Pihlaja, puh. 050 472 9430, vilma.pihlaja@kovary.fi