Ympäristöministeriölle

ASIA:            LAUSUNTO LUONNOKSESTA EHDOTUKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSESTA RAKENNUSTUOTTEIDEN KAUPAN PITÄMISEN EHTOJEN YHDENMUKAISTAMISESTA, ASETUKSEN (EU) 2019/1020 MUUTTAMISESTA JA ASETUKSEN (EU) 305/2011 KUMOAMISESTA

VIITE:           YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ DNRO VN/12789/2022

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry lausuu ympäristöministeriölle rakennustuoteasetuksen uudistuksesta kunnioittaen seuraavaa.

Lausunnonantajasta

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäsenet omistavat pääasiassa joko normaaleja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. Osa KOVAn jäsenistä omistaa myös erityisryhmien vuokra-asuntoja, kuten palvelu-, opiskelija- ja nuorisoasuntoja.

KOVAlla on 113 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 305 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu noin 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat yli 100 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat yli 80 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, yli 65 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2022 yhteensä yli 6 000 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Yleiset kommentit

KOVA huomauttaa, että lausuntomateriaali ehdotuksesta uudeksi rakennustuoteasetukseksi oli saatavilla suomeksi ja ruotsiksi vasta muutama päivä ennen lausuntoajan päättymistä. Ottaen huomioon miten merkittävä vaikutus rakennustuoteasetuksella on rakennusteollisuudella ja sitä kautta koko rakennusalalle, lausuntomateriaalin olisi tullut olla saatavilla Suomen virallisilla kielillä koko lausuntoajan. Ottaen huomioon, että lausuntomateriaali on laaja ja vieraskielinen, KOVA katsoo olevan kohtuutonta olettaa lausunnonantajan voivan huomioida koko sen sisällön kaikkine yksityiskohtineen lausuntoa antaessaan.

KOVA kannattaa yleisesti rakennustuotestandardien uudistamista niin, että ne parantaisivat EU:n rakennustuotteiden yhtenäismarkkinoiden toimivuutta sekä mahdollistaisivat rakennustuotteiden ilmastohyötyjen sekä hiilidioksidin talteenoton ja käytön vaatimusten lisäämisen uudistettuun rakennustuotestandardiin. KOVA kannattaa uudistamista myös rakennustuotteiden kiertotalouden sekä vihreän siirtymän edistämiseksi.

Komission esittämät muutokset eivät muuta standardijärjestelmän varsinaista perusrakennetta. Merkittävä muutos olisi, että ehdotetussa asetuksessa esimerkiksi tuotteiden kierrätettävyyteen, turvallisuuteen ja hiilijalanjälkeen kohdistuvat vaatimukset säädettäisiin EU-tasolla. Voimassa olevassa asetuksessa standardilla on säädelty lähinnä teknisiä vaatimuksia yhtenäismarkkinajärjestelmän toimivuuden takaamiseksi ja näiden lisäksi jäsenvaltiot ovat säätäneet kansallisesti tuotteiden suorituskykyyn liittyviä täydentäviä omia säädöksiään. Esityksen tavoitteet tulisivat toteutuessaan vaatimaan suuria muutoksia rakennustuoteteollisuudessa läpi koko unionin. Uuden asetuksen voimaantulo edellyttänee useiden vuosien siirtymäaikaa muutoksien tekemiseksi.

KOVA on huolissaan siitä, miten taataan riittävä osaaminen rakennusalalla ja resurssit uudistuksen ympäristö- ja vähähiilisyystavoitteiden käyttöönottovaiheessa. KOVA korostaa, että siirtymävaiheen onnistuminen edellyttää laajaa sekä tehokasta yhteistyötä koko rakennusalalla uusien standardien tuottamiseksi ja niiden käyttöön saamiseksi mahdollisimman ripeästi. Siirtymäaikana tulisi löytää keinoja motivoida rakennustuoteteollisuus ottamaan mahdollisimman nopeasti tuotannossa huomioon uuden standardin vaatimukset. Lisäksi suunnittelijoiden ja tilaajien tulisi olla uudistuksen suhteen valveutuneita ja osaltaan vauhdittaa siirtymää vaatimalla uuden standardin mukaisia tuotteita ja käyttämällä niitä rakennusten suunnitteluratkaisuissa. Rakentajia tulisi siten ohjata siirtymävaiheessa käyttämään uuden standardin vaatimusten mukaisia rakennusmateriaaleja, vaikka niiden kustannukset mahdollisesti olisivatkin siirtymävaiheessa vanhan standardin mukaisten tuotteiden kustannuksia korkeampia.

Lisäksi asetusehdotuksessa siirrettäisiin EU:n komissiolle päätösvaltaa määrittää muun muassa rakennustuotteiden pakollisia vaatimuksia sekä teknisiä arvoja ja ehtoja. Rakennustuoteteollisuus on tärkeä osa Suomen teollisuussektoria, ja se valmistaa monipuolisesti niin korkean kuin matalan jalostusasteen rakennustuotteita. Suomessa ja Pohjoismaissa on jo aiemmin kehitetty CE-standardin lisäksi muun muassa rakennustuotteiden päästöihin ja ympäristösertifiointiin liittyviä merkintöjä, jotka ovat rakennusalalla yleisesti tunnustettuja. Tällainen on esimerkiksi pohjoismainen Joutsenmerkki, jonka kriteereitä tiukennetaan 3-5 vuoden välein uuden ympäristötiedon ja tekniikan kehityksen perusteella.

KOVA pitää erittäin tärkeänä, että uuden asetuksen jatkovalmistelussa huomioidaan jo nyt Suomessa käytössä olevat vastuullisuuteen, kierrätykseen ja vähäpäästöisyyteen vaikuttavat vapaaehtoiset sertifioinnit. Uuden asetuksen vaatimukset eivät saa olla ristiriidassa teollisuudessa jo nyt tehtyjen investointien kanssa esimerkiksi vähäpäästöisyyden tai teollisten materiaalien sivuvirtojen hyödyntämisessä. KOVA kiinnittää myös huomiota siihen, mahdollistaako asetusehdotus tuotestandardien tai muiden sertifikaattien harmonisoinnin esimerkiksi Pohjoismaisella tasolla. KOVA katsoo, että harmonisoinnin tulee olla jatkossakin mahdollista.

Rakennustuotteiden yhtenäismarkkinajärjestelmä

Kuten ehdotuksen perusteluissakin todetaan, KOVA katsoo, ettei nykyinen standardointiprosessi toimi. Uudet standardit tulevat velvoittaviksi, kun ne julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Uusia standardeja julkaistaan kuitenkin liian harvoin, mikä johtaa puutteelliseen sääntelyyn. Tästä syystä jäsenvaltiot soveltavat kansallisia merkkejä, sertifikaatteja ja muita vastaavia hyväksyntöjä Euroopan yhteisöjen oikeuskäytännöistä poiketen. KOVA katsoo, että tämän vuoksi prosessi ei palvele uusien innovaatioiden ja materiaalien pääsyä yhteismarkkinoille ja luo esteitä kaupalle.

Ehdotuksen yhtenä tavoitteena on rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen kiertotalouden keinoin. Keinoista mainitaan muun muassa kestävyys, kierrätettävyys sekä korjattavuuden määrittäminen rakennustuotteille. KOVA pitää ehdotuksessa mainittuja kiertotalouden keinoja hyvinä, mutta katsoo, että myös uusiokäyttö tulisi huomioida. KOVA vaatii, että uudistetussa rakennustuoteasetuksessa tulee mahdollistaa materiaalien uusiokäyttö myös silloin, kun rakennusmateriaali puretaan ja käytetään sellaisenaan tai muokattuna uudisrakennuksessa.

Kansallisen tason toteutus

Kohtuuhintainen asuminen vaatii toteutuakseen muun muassa Suomessa toimivan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen rakennusteollisuuden. Tästä syystä KOVA näkee tärkeänä suomalaisen rakennusteollisuuden viennin sekä pohjoismaisen yhteistyön näkökulmasta, että eri jäsenvaltioiden rakennustuotemarkkinoiden sääntely perustuisi ainakin suurimmaksi osaksi yhteiseen lainsäädäntöön kaupan esteiden minimoiseksi. Kansallisesti tulisi kuitenkin voida asettaa rakennustuotteille myös muita rajoituksia tai vaatimuksia silloin, kun se on perusteltua esimerkiksi ilmasto-olosuhteiden vuoksi.

Oikeudellisen kehyksen monimutkaisuus

KOVA kannattaa esityksen tavoitetta laskea kustannuksia muun muassa paremmin toimivan standardointiprosessin, selkeiden säännösten ja tuotteiden uudelleenkäytettävyyden lisäämisen kautta.

KOVA suhtautuu myönteisesti myös digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin hallinnollisen taakan keventämiseksi. Tietojen sijoitus yhteiseen pysyvään järjestelmään on hyödyksi myös muussa lainsäädännössä, kuten rakennusten energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanossa. KOVA kuitenkin korostaa, että tietojärjestelmien luominen tulee tehdä hyödyntäen jo mahdollisesti olemassa olevia kansallisia järjestelmiä ja huomioiden rakennusteollisuuden kansalliset erityispiirteet eri jäsenvaltioissa.

Rakennustuoteasetuksen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

Nykyinen standardointimenetelmä ei mahdollista vaatimusten asettamista tuotteiden ominaisuuksille, kuten tuoteturvallisuudelle tai kiertotalouden näkökulmaan liittyen. KOVA pitää tärkeänä, että osana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamista myös rakennustuoteasetus tukee EU:n ja Suomen ilmastotavoitteita sekä vähähiilistä yhteiskuntaa. Suomessa on jo kehitetty varsin kattava tietokanta rakentamisen päästötiedoista. KOVA pitääkin tärkeänä, että asetuksen jatkovalmistelussa otetaan huomioon jo käytössä olevat kansalliset rakennustuotetietokannat ja mahdollistetaan kansallinen harkintavalta digitaalisen siirtymän täytäntöönpanossa.

Helsingissä 24.5.2022,

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry

Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja

Lisätietoja:

Tekninen johtaja Sami Ylenius, puh. 044 359 5816, sami.ylenius@kovary.fi