Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n on selvittänyt jäsenyhteisöjensä vuokra- ja käyttövastikemuutoksia vuodelle 2025. Normaalien Ara-vuokra-asuntojen vuokrat nousevat ensi vuodelle keskimäärin 2,4 prosenttia kuluvan vuoden tasostaan. Suurimmat keskimääräiset korotukset osuvat isoihin paikkakuntiin, joissa normaalien ara-vuokra-asuntojen vuokrat kohoavat 4,1 prosenttia, kun taas pienillä paikkakunnilla korotus on vain 1,9 prosenttia. Erityisryhmien vuokra-asuntojen keskimääräinen vuokrankorotus ensi vuodelle on koko maan tasolla 2,5 prosenttia.

– Ara-vuokra-asuntojen vuokrankorotukset ovat selvästi edellisvuosia maltillisemmat ja esimerkiksi Tilastokeskuksen aineistojen mukaan Ara-vuokrat ovat nousseet kuluvana vuonna koko maassa lähes kaksi kertaa nyt esitettyjä ensi vuoden korotuksia nopeammin. Ensi vuoden maltilliset korotukset johtuvat erityisesti siitä, että korkotaso on lähtenyt laskuun ja kustannusten hyvin voimakas nousu on tasoittunut, vaikkakin kustannustaso on edelleen selvästi korkeampi kuin muutama vuosi takaperin, KOVAn ekonomisti Eetu Kauria toteaa.

Vuokrankorotukset johtuvat keskimäärin 69 prosenttisesti hoitomenojen kasvusta, kun taas pääomamenojen vaikutus korotuksiin on 31 prosenttia. Suurilla paikkakunnilla pääomamenojen vaikutus korotuspaineeseen on selvästi suurempi, 55 prosenttia. Toisaalta mitä pienemmällä paikkakunnalla yhteisö toimii, sitä todennäköisemmin vuokrakorotusten taustalla on hoitomenojen kasvu; pienimmillä paikkakunnilla esitetyt vuokrakorotukset johtuvat 75 prosenttisesti hoitomenojen kasvusta.

Asumisoikeusasuntojen, joista suurin osa sijaitsee suurilla kaupunkiseuduilla, käyttövastikkeiden korotusten keskiarvo on 3,9 prosenttia. Käyttövastikkeiden muutokset johtuvat keskimäärin 72 prosenttisesti pääomamenojen kasvusta hoitomenojen vaikutuksen ollessa 28 prosenttia.

– Käyttövastikkeiden korotusten ero edellisvuoden korotuksiin nähden on vielä vuokrankorotuseroakin huomattavampi. Suurilla paikkakunnilla pääomamenojen vaikutus kuitenkin korostuu sekä vuokran- että käyttövastikkeenkorotuksissa, sillä näillä paikkakunnilla rakennetaan ja korjataan paljon ja lisäksi jo olemassa oleva lainakanta on suuri. Vaikka viitekoroissa on nähty viime aikoina laskua, ei tämä näy vielä suoraan vuokrissa ja käyttövastikkeissa. Ensin pienenee valtion kohtuuhintaisille asuntotoimijoille maksama niin kutsutun omavastuukoron ylittävä korkotuki ja vasta korkojen painuessa tämän omavastuukoron alle, vaikuttaa pudotus täysimääräisenä näiden asuntoyhteisöjen korkokustannuksiin, Kauria kuvaa.

Lisätietoja:    Ekonomisti Eetu Kauria, puh. 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi