Tilastokeskuksen aineistojen mukaan Ara-vuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 4,7 prosenttia vuoden 2024 toisella neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen. Myös Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöjen vuoden 2024 vuokrakorotukset (keskimäärin 5,2 prosenttia) noudattavat tätä yleistä linjaa. Tilastokeskuksen aineisto kertoo, että Ara-vuokrat kohosivat huhti-kesäkuussa 1,4 prosenttia vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Eroja eri kokoisten asuntojen välillä ei juuri ole havaittavissa. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,4 prosenttia vuodessa, joten vuokraero tuettujen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen välillä kaventui hieman. Ero keskimääräisissä vuokrissa on koko maan tasolla kuitenkin edelleen yli 28 prosenttia (3,6 euroa per neliö) Ara-vuokra-asuntojen hyväksi.

– Ara-vuokrat määräytyvät omakustanneperiaatteen mukaisesti, joten kaikki muutokset muun muassa asuntojen hoito- ja rahoituskuluissa heijastuvat suoraan vuokratasoihin. Muutokset näkyvät vuokrissa kuitenkin tyypillisesti hieman viiveellä, koska vuokria tarkistetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa. Vapaarahoitteisella puolella taas vuokrat määräytyvät markkinaehtoisesti, joten niihin vaikuttaa merkittävästi kysynnän ja tarjonnan muutokset. Yhdessä nämä mekanismit selittävät vuokraerojen kaventumista, KOVAn ekonomisti Eetu Kauria toteaa.

Alueellisesti korotusten suurimpana ajurina toimi pääkaupunkiseutu, jossa Ara-vuokrat nousivat 5,6 prosenttia edellisvuodesta, kun muualla maassa kasvu oli 4,1 prosenttia. Helsingissä vuokrankorotukset olivat 6,6 prosenttia. Espoossa (4,4 prosenttia) ja Vantaalla (3,3 prosenttia) korotukset jäivät tätä pienemmiksi. Turussa vuokrat nousivat 5,6 prosenttia, Tampereella 4,8 prosenttia ja Oulussa 4,2 prosenttia.

– Pääkaupunkiseudulla Ara-vuokra-asuntoyhteisöjen vuokrankorotuksissa korostuvat erityisesti kasvaneet pääomamenot. Kun rakentaminen on ollut pääkaupunkiseudulla kalliimpaa, ovat myös lainasummat suuremmat, jolloin myös kohonneet korot näkyvät voimakkaammin. Toinen merkittävä tekijä on käynnissä olevat ja käynnistyvät uudistuotanto- ja perusparannusinvestoinnit, jotka painottuvat pääkaupunkiseudulle. Tämä taas vaikuttaa olemassa olevien asuntojen vuokriin tasausjärjestelmän kautta. Lisäksi Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2023 aineiston mukaan pääkaupunkiseudulla asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjen hoitokulut kasvoivat muuta maata nopeammin, Kauria taustoittaa.

Suomen hallitus leikkasi yleistä asumistukea huhtikuusta 2024 alkaen, minkä lisäksi opiskelijat siirretään pois yleisen asumistuen piiristä vuoden 2025 elokuussa. Tämä johtaa siihen, että osa tuen saajista joutuu etsimään nykyistä edullisempaa asuntoa, mikä usein tarkoittaa pienempiä asuinneliöitä.

– Koska myös Ara-vuokra-asuntojen asukkaista huomattava osa saa yleistä asumistukea, saattaa kohonneista kuluista johtuvat vuokrankorotukset yhdistettynä matalampaan asumistukeen tarkoittaa haasteita asukkaille. Lisäksi vaikka vuokraero tuettujen ja vapaarahoitteisten asuntojen välillä on tilapäisesti kaventunut, tulevat vapaarahoitteiset vuokrat todennäköisesti tulevaisuudessa taas huomattavasti kasvamaan, kun nykyiset minimaaliset asuntotuotantomäärät johtavat niukkuuteen vuokra-asunnoista etenkin kasvukeskuksissa, Kauria arvioi.

Lisätietoja:    Ekonomisti Eetu Kauria, puh. 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi