Tilastokeskuksen aineistojen mukaan vuonna 2023 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 21 000 asunnolle, kun taas käynnistyneitä asuntohankkeita oli 23 000 asunnon verran. Molemmat lukemat olivat alimmat koko 2020-luvulla. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöjen asuntohankkeet, noin 5 600 asuntoa, vastasivat siten noin neljänneksestä Suomessa vuonna 2023 käynnistyneestä uudistuotannosta.

Kuluvan vuoden ensimmäisellä kolmanneksella rakennushankkeita valmistui Tilastokeskuksen mukaan 43 % vähemmän verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2023. Vastaava näkyy myös asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien määrässä, sillä lupia myönnettiin vuonna 2024 tammi-huhtikuussa 47 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varovaiset ennusteet koko vuoden alkavasta tuotannosta vaihtelevat noin 17 000 ja 21 000 asunnon välillä. KOVAn jäsenyhteisöt käynnistävät tänä vuonna uudistuotantoa noin 6 200 asunnon verran, mikä tarkoittaa 30–35 % kaikesta asuntotuotannosta.

– Esitettyjen lukujen pohjalta ei ole erityisen vaikeaa povata, että kuluva vuosi tulee olemaan rakennusalalle kokonaisuutena ankeudessaan vähintään edellisvuoden tasolla. Kohtuuhintaisen asumisen toimijat tulevat kuitenkin paikkaamaan vapaarahoitteisen tuotannon luisua. Tämä kertoo hyvin kohtuuhintaisen asumisen merkityksestä ja painottaa pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden tärkeyttä. Kohtuuhintainen asuntotuotanto onkin ratkaisevassa roolissa rakennusalan lukon aukaisemisessa. Tässä myös hallitus voisi avustaa esimerkiksi erityisryhmien investointiavustusvaltuuden nostamisella tai käynnistysavustusten käyttöönotolla, KOVAn ekonomisti Eetu Kauria esittää.

On kuitenkin arvioitu, että rakennustuotannon kuopan pohja saavutetaan tänä vuonna ja toipuminen alkaa viimeistään ensi vuoden aikana. Toisaalta arvioissa on suurta epävarmuutta.

– Kasvun alkamiseen vaaditaan suotuisaa työmarkkina-, hinta- ja korkokehitystä sekä toimia rakennusalalta ja julkiselta sektorilta. Uhkakuva, joka on esiintynyt julkisessa keskustelussa suhteellisen vähän, on rakennusalan yritysten kestävyys. Mitä pidempään alamäki jatkuu, sitä suurempia pitkän aikavälin ongelmia yhteiskunta kohtaa, kun tuotannon uudelleenkäynnistäminen hidastuu, Kauria jatkaa.

Rakennussektoria alkuvuodesta 2022 lähtien vaivanneeseen alakuloon ovat vaikuttaneet erityisesti kohonnut kustannustaso, korkeammat rahoituskustannukset ja kuluttajien heikko luottamus talouteen sekä näistä johtunut kysynnän dramaattinen lasku. Inflaatio vaikuttaa kuitenkin tällä haavaa rauhoittuneen, sillä Tilastokeskuksen mukaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli vuoden 2024 toukokuussa 0,5 %. Rakennuskustannukset nousivat toukokuussa 0,2 % vuoden takaiseen verrattuna. Euroalueella inflaatio oli kuitenkin Suomea korkeammalla tasolla, 2,6 %:ssa. Suomessa kuluttajien luottamus ja asunnon ostoaikeet ovat madelleet hyvin alhaisissa lukemissa jo pidemmän aikaa.

– Kesäkuussa 2024 EKP:n ja Fedin korkopäätösten odotettiin tuovan helpotusta korkotilanteeseen. EKP laski ohjauskorkoaan ennakoidusti, mutta ei sitoutunut tuleviin laskuihin. Yhdysvalloissa Fed ei uskaltanut laskea omaa ohjauskorkoaan suurelta osin kireän työmarkkinatilanteen takia ja se vihjasi vain yhdestä tälle vuodelle osuvasta koronlaskusta. EKP:n uskotaan laskevan ohjauskorkoaan vielä kerran tai kahdesti kuluvan vuoden aikana, mutta sen ratkaisuihin vaikuttaa merkittävästi myös Fedin päätökset, joten tilanne on hyvin epävarma, Kauria arvioi.

Lisätietoja: Ekonomisti Eetu Kauria, puh. 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi