Kiinteistöjen ylläpitokustannusten poikkeuksellisen voimakkaan kasvun myötä myös valtion tuella rakennettuihin vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin kohdistuu huomattavaa asumiskustannusten nousua. Tämä tarkoittaa sitä, että omakustannusperiaatteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöiden on tulevina vuosina siirrettävä kasvavat rahoitus- ja ylläpitokulut täysimääräisesti vuokriin ja käyttövastikkeisiin.

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry selvitti jäsenyhtiöiltään tulevia vuoden 2023 vuokran- ja käyttövastikekorotuksia. Kyselyn vastausten kattavuus on noin kolme neljäsosaa jäsenistöstä vastaajien asuntomäärät huomioiden.

Päätetyt vuoden 2023 vuokrankorotukset ovat ARA-kohteilla keskimäärin 4,7 %, vapaarahoitteisilla kohteilla puolestaan 4,1 %. Vuokrien keskimäärin kokonaiskorotus tulee olemaan noin 4,4 %. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden korotukset vuodelle 2023 ovat ARA-kohteille keskimäärin 3,5 %.

Noin puolella jäsenyhtiöistä vuokrien korotustarpeet johtuvat pääosin hoitomenojen kasvusta, ja noin viidenneksellä jäsenyhtiöistä pääomamenojen kasvusta. Kolmannes vastaajista ilmoitti, että sekä hoitomenojen että pääomamenojen kasvu vaikuttavat korotuksiin yhtä paljon. Vastauksien mukaan hoitomenojen nousun osuus korotuksista on keskimäärin noin 60 %, ja pääomamenojen nousun osuus noin 40 %. KOVA selvitti jäsenyhtiöiltään myös korotuksien suuruutta, mikäli kaikki tiedossa olevat nousseet kustannukset vietäisiin täysimääräisesti tuleviin vuokriin. Todellisen vuokran- tai käyttövastikkeenkorotustarpeen arvioidaan olevan keskimäärin noin 8,7 prosenttia.

Vaikka yhtiöt pyrkivät nostamaan asumiskustannuksia mahdollisimman vähän kerralla, on kuitenkin huomioitava, että asumiskustannusten nousua on tiedossa myös seuraaville vuosille. Vuokrien ja vastikkeiden korotuspaineita voidaan hillitä lyhyellä aikavälillä esimerkiksi korjausinvestointeja ja uudistuotantoa siirtämällä. Korjausinvestointien pitkittäminen on kuitenkin pidemmällä aikavälillä kallis ratkaisu, mutta osalle jäsenyhtiöistä mahdollisesti ainoa keino karsia kuluja ja näin ollen hillitä asukkaiden maksettavaksi tulevia korotuksia. Uusia kohtuuhintaisia asuntoja kuitenkin tarvitaan, eikä uudistuotantotavoitteista tulisi kokonaan luopua kustannuspaineiden vuoksi. ARA-uudistuotannon keskeytyminen heikentäisi entisestään rakennusalan näkymiä ja vaikeuttaisi monien kehittyvien kaupunkialueiden kasvutavoitteita.

Kulunut vuosi on ollut hyvin poikkeuksellista aikaa, ja koronakriisin jälkeen rakennusala siirtyi suuren kysynnän aiheuttamaan hintakriisiin, joka Ukrainan sodan syttymisen jälkeen muuttui vielä energiakriisiksi. Kallis energia ja korkeat raaka-ainekustannukset aiheuttavat monenlaista haittaa myös rakennus- ja kiinteistöalalle. Korkeana jatkuva inflaatio sekä nousevat korkotasot vaikuttavat meidän jokaisen elämään. Hintamuutokset ovat olleet niin voimakkaita, etteivät ARA-toimijat ole näihin oikein voineet varautua normaalin taloudenpidon keinoin.

-Tilanne huomioiden onkin ilahduttavaa, että KOVAn jäsenyhtiöt ovat kuitenkin tehneet kaikkensa pitääkseen ensi vuoden korotustasot maltillisina, ja keskimääräisen korotustason voidaankin todeta jäävän reilusti alle yleisen hintatasojen nousun. Energiakriisin myötä tietoisuus energiatehokkuuden tärkeydestä on lisääntynyt entisestään ja näinä aikoina pienemmilläkin säästötoimenpiteillä on suuri merkitys, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen toteaa.

Lisätietoja:     Toimitusjohtaja Jouni Parkkonen, puh. 040 593 3338, jouni.parkkonen@kovary.fi

Tekninen johtaja Sami Ylenius, puh. 044 359 5816, sami.ylenius@kovary.fi