Kohtuuhintaisissa vuokra-asunnossa asuvien kokonaistyytyväisyys on 3,88 asteikolla 1–5. Asumisoikeusasunnoissa asuvat antavat kokonaisarvosanaksi 3,78. Asukkaita pyydettiin arvioimaan seuraavia asumisensa osa-alueita: asunto, asuintalo, asuinympäristö, ympäristökuormituksen vähentämistä tukevat ratkaisut, vuokrasuhde ja sen asiakaspalvelu (asumisoikeusasuminen ja sen asiakaspalvelu) sekä asuntoon tai asuintaloon liittyvät palvelut.

Tulokset perustuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöiden vuokra- ja asumisoikeusasukkaille loppuvuodesta 2024 tehtyyn laajaan kyselytutkimukseen. Tämä selvitys järjestettiin yhteistyössä Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (ent. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) kanssa, ja sen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy. Kyselyyn vastasi yli 26 000 asukasta.

– Sekä vuokra- että asumisoikeusasukkaiden tyytyväisyys kasvaa selvityksen mukaan yhdessä odotetun, tulevan asumisajan kanssa. Toisaalta kokonaistyytyväisyydellä ja asumisajalla nykyisessä asunnossa on negatiivinen yhteys, eli pidempään asuneet arvioivat asumistaan kriittisimmin. Lisäksi havaitaan, että vastaajan iällä on vaikutusta asumistyytyväisyyteen: nuorimmat, alle 25-vuotiaat vastaajat arvioivat asumistaan kaikkein positiivisimmin ja 41–60-vuotiaat vastaajat kaikkein negatiivisimmin, KOVAn ekonomisti Eetu Kauria kuvailee.

Omaan asuinympäristöön ja asuintalon sijaintiin ollaan tyytyväisimpiä

Yleinen tyytyväisyys omaan vuokra-asuntoon on tasolla 3,82 ja omaan asumisoikeusasuntoon 3,77. Tyytyväisimpiä ollaan asuintilojen riittävyyteen ja pohjaratkaisuun. Toisaalta kriittisimmin suhtaudutaan vuokra- tai asumisoikeusasunnon lämpötilaan, vuokra-asunnon äänieristykseen sekä asumisoikeusasunnon keittiön kuntoon ja varustetasoon. Tyytyväisyys asuintaloon on 3,81 vuokra-asujilla ja 3,82 asumisoikeusasujilla. Positiivisimman arvosanan saavat asuintalon julkisivu ja rauhallisuus. Vuokra- ja asumisoikeustaloissa vähiten tyytyväisiä ollaan asukas- ja kerhotiloihin sekä piha-alueiden viihtyisyyteen ja vuokrataloissa pysäköintimahdollisuuksiin.

Omaan asuinympäristöön ollaan sekä vuokra- että asumisoikeusasukkaiden joukossa eniten tyytyväisiä sen saadessa arvosanan 4,16 vuokra-asujilta ja 4,18 asumisoikeusasujilta. Molemmissa vastaajajoukoissa asuintalon sijainti, julkiset liikenneyhteydet sekä alueen julkiset palvelut saavat parhaimman arvosanan. Ympäristökuormitusta vähentävistä ratkaisuista ollaan osa-alueista kaikkein vähiten tyytyväisiä, sillä vuokra-asukkaat arvioivat sen tasolle 3,62 ja asumisoikeusasujat tasolle 3,52. Parhaan arvosanan tästä osa-alueesta saa jätteiden kierrätys- ja lajittelumahdollisuudet ja huonoimman yhteiskäyttöratkaisut sekä tuki ja ohjeistus ympäristöystävälliseen käyttöön ja ekologisiin valintoihin.

Vuokra-asukkaiden tyytyväisyys vuokranantajaansa on 4,05 ja asumisoikeusasukkaiden tyytyväisyys asumisoikeusyhteisöönsä 3,80. Molemmissa vastaajaryhmissä vuokrien tai vastikkeiden laskutukseen liittyvä asiakaspalvelu sekä vuokraehtojen selkeys ja asumisoikeusasunnon hakemisen helppous saavat korkeimman arvosanan. Toisaalta asunnon hinta-laatusuhdetta kohtaan suhtaudutaan kriittisimmin. Vuokra-asujat antavat asuntoon tai asuintaloon liittyville palveluille arvosanaksi 3,80 ja asumisoikeusasujat 3,60. Palveluista eniten ollaan tyytyväisiä jätehuoltoon ja vähiten ulkoalueiden hoitoon talvella.

– Verrattuna asumisoikeusasukkaisiin, kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvat ovat tyytyväisimpiä yhteisön asiakaspalveluun, isännöinnin tavoitettavuuteen sekä isännöitsijän palveluun. Toisessa päässä nähdään, että asumisoikeusasukkaat ovat selvästi vuokra-asujia tyytyväisempiä asuintalon rauhallisuuteen ja äänieristykseen sekä pysäköintimahdollisuuksiin. Erot asukkaiden tyytyväisyyksissä asumismuotojen välillä heijastelevat todennäköisesti eroja asuntojen sijainnissa sekä erilaisia odotuksia kotitalouden asumismuotoon, Kauria arvioi.

Lisätietoja:     Ekonomisti Eetu Kauria, puh. 040 724 8096, eetu.kauria@kovary.fi