Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry selvitti laajalla kyselyllä kohtuuhintaisten asuntotoimijoiden kiinteistöjen päästöihin ja uusiutuvaan energiaan liittyviä tavoitteita. Kyselyyn vastanneiden yhteisöjen asuntomäärä kattaa noin 65 prosenttia KOVAn jäsenyhteisöjen koko asuntokannasta.

– Arviolta viidennes KOVAn jäsenyhteisöistä laskee laajasti oman toimintansa hiilijalanjälkeä. Näistä yhteisöistä monet ovat asuntomäärältään suurimpia jäseniämme, joten asuntomäärällä mitattuna laskenta on varsin kattavaa. Näiden lisäksi osittaista hiilijalanjäljen laskentaa tehdään monissa yhteisöissä. Isolle osalle kohtuuhintaisista asuntotoimijoista päästöistä raportointi osana muuta vastuullisuustyötä on rutiininomaista toimintaa. Kehitystä on ollut hienoa seurata! Päästöjen tunnistaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta vähennystoimia voidaan suunnitella, KOVAn tekninen johtaja Sami Ylenius toteaa.

Kysyttäessä ilmastopäästöjen merkityksestä korjausrakentamisen suunnitteluun, toimenpiteisiin ja toteutustapaan hieman yli 13 prosenttia KOVAn kyselyyn vastanneista kertoi korjausrakentamisen päästöjen hankekohtaisen arvioinnin olevan jatkossa entistä tärkeämpää. Puolet vastaajista kuvasi arvioinnin olevan jatkossa melko tärkeää. Noin 40 prosenttia vastaajista piti melko tärkeänä pyrkiä jo nyt korjaushankkeissa mahdollisimman pieniin kokonaishiilipäästöihin esimerkiksi materiaalivalintojen ja purkujätteen tehokkaan kierrätyksen avulla.

Noin seitsemän prosenttia kyselyyn vastaajista nimesi käytönaikaisen hiilijalanjäljen pienentämisen yhdeksi korjaushankkeiden päätavoitteeksi, ja lisäksi hieman yli kolmannes vastasi tavoitteen kuvaavan melko hyvin heidän omaa toimintaansa korjaushankkeissa. Kyselyyn vastanneista yli 40 prosentilla oli tavoitteita myös oman yrityksen päästövähennyksiin tai hiilineutraaliuteen liittyen.

Kysyttäessä aurinkoenergian hyödyntämisestä, yli kaksi kolmasosaa vastaajista aikoo lisätä aurinkoenergian käyttöä niin uudis- kuin korjauskohteissaan. Yli puolelle vastaajista aurinkoenergian hyödyntäminen on tavanomainen ratkaisu, eli se nähdään normaalina toimenpiteenä esimerkiksi peruskorjaushankkeissa. Kyselyyn vastanneilla yhteisöillä oli käytössään yli kahteensataan kiinteistöön asennettuja aurinkosähköjärjestelmiä, ja vuodessa nämä järjestelmät olivat tuottaneet lähes 2000 MWh sähköenergiaa.

– Aurinkoenergian hyödyntäminen on hyvä esimerkki käytönaikaisen energiankulutuksen aiheuttamien päästöjen leikkaamisesta. Kohtuuhintaiset asuntotoimijat olisivat valmiita panostamaan myös huomattavasti nykyistä enemmän siihen, että rakennushankkeita arvioitaisiin ennen kaikkea elinkaarenaikaisten päästöjen ja kustannusten näkökulmasta. Toivon, että Ara kehittäisi hankekäsittelyään siten, että rakentamiskustannuksissa voitaisiin huomioida myös teknisten ratkaisujen pitkällä aikavälillä tuottama säästö paitsi euroissa, niin myös päästöissä mitattuna, Ylenius päättää.

Euroopan unionin tavoitteena olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin päästöjen vähentämiseksi. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, ja vastaavasti Euroopan unioni tavoittelee päästöjen ja niiden poistumien tasapainoa vuoteen 2050 mennessä. Joulukuussa 2023 saavutetussa neuvottelutuloksessa rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä tavoitteena on, että myös energian käyttö rakennuksissa vähenee merkittävästi ja kaikki uudet rakennukset ovat vuoteen 2030 mennessä päästöttömiä. Vuoteen 2050 mennessä myös olemassa olevan rakennuskannan tulisi muuttua päästöttömäksi. Huomionarvoista tavoitteissa on, että pelkän energiatehokkuuden parantamisen sijaan myös rakennuskantaan kohdistuu jatkossa entistä voimakkaammin päästöjen vähentämiseen tähtääviä tavoitteita.

Lisätietoja:

Tekninen johtaja Sami Ylenius, puh. 044 359 5816, sami.ylenius@kovary.fi

Viestintäasiantuntija Katriina Lius, puh. 050 406 6611, katriina.lius@kovary.fi