Tiedote: Pitkäjänteisyyttä asuntopolitiikkaan – uudistamista myös Ara-järjestelmään
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen asettama, KTT Markus Lahtisen puheenjohtama selvitysryhmä luovutti tänään 13.3.2024 ministerille Julkisesti tuetun asuntotuotannon merkitys ja kehittäminen 2020-luvulla -raportin. Selvitysryhmän tehtävänä oli arvioida valtion tukeman asuntotuotannon kehittämistarpeita ja Valtion asuntorahaston käyttötarkoitusta ja roolia asuntopolitiikassa.
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry pitää selvitysraporttia mielenkiintoisena kokonaisuutena, jossa on myös toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. KOVA pitää erittäin tärkeänä, että selvitysryhmä ottaa kantaa asuntopolitiikan pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden lisäämiseksi. KOVA on koko olemassaolonsa ajan tukenut ja edistänyt osaltaan asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä.
Raportissa otetaan kantaa kysyntä- ja tuotantotukien väliseen suhteeseen. KOVA sinänsä kannattaa molempia tukimuotoja. Kysyntätukiin lukeutuvien asumistukien osalta KOVA kuitenkin huomauttaa, että kysyntätuet eivät vaikuta asuntojen hintaan eivätkä siten ratkaise juurisyytä, eli asumisen saatavuutta ja hintaa, sillä kysyntätuet ainoastaan korvaavat asumisen kustannuksia. KOVA myös muistuttaa, että kysyntätukijärjestelmä on kallis, sillä asumistukiin käytetään yli 2 000 miljoonaa euroa vuodessa. Tuotantotukijärjestelmä on huomattavasti kustannustehokkaampi ja vaikutuksiltaan pitkäaikaisempi.
Ara-järjestelmä kaipaa uudistamista
Selvitysryhmä ehdottaa Ara-järjestelmään erilaisia muutoksia. Myös KOVA kannattaa Ara-järjestelmän uudistamista ja on valmis käymään keskustelua aiheesta sekä osallistumaan uudistustyöhön. KOVA näkee tarpeen lisätä joustavuutta Ara-järjestelmään. KOVA kannattaa korkotukilainojen lainanlyhennysten takapainotteisuuden vähentämistä. KOVA näkee esimerkiksi tasalyhenteisen lainanlyhennysmallin järkevänä pitkällä aikavälillä.
Ara-asuntojen asukasvalinta toimii KOVAn mielestä jo nyt hyvin, sillä asunnot kohdentuvat pienituloisille ja vähävaraisille. Asukasvalinnassa tehtävä sosiaalinen sekoittavuus on osoittautunut tärkeäksi segregaation ehkäisyksi myös ihan talotasolla. KOVA pitää erittäin hyvänä, että selvitysryhmä antaa tukensa sille, ettei Ara-asunnoissa tule siirtyä puhtaasti määräaikaisiin vuokrasopimuskäytäntöihin, sillä asumisen pysyvyys on tärkeä itseisarvo. Sen sijaan KOVAn mielestä vuokrien porrastamista tuloihin perustuvaksi ei ole mahdollista toteuttaa yksinkertaisesti. Tähän liittyy myös se, että vuokrataloyhtiöissä vuokrien tasaus voidaan toteuttaa eri tavoin.
KOVA pitää tärkeänä, että Valtion asuntorahasto olisi kokonaisuudessaan valtion talousarvion ulkopuolinen. Selvitysryhmäkin pitää ongelmallisena sitä, että rahasto on osittain liitetty osaksi valtion budjettitaloutta. KOVA pitää parempana lähtökohtana sitä, että kohtuuhintaiseen asumiseen liittyvä tuotantotuki maksetaan asuntorahastosta eikä valtion budjetista. Tämä kuitenkin edellyttää pitkällä aikavälillä sitä, että rahastolle etsitään uusia tulolähteitä. KOVA on jo pitkään esittänyt, että valtiovallan tulee ratkaista rahaston tulovirran turvaaminen pitkällä aikavälillä.
KOVA kannattaa sitä, että Aran toimintaa virastona kehitetään. Erityisesti kehittämistä vaatii Aran hankekäsittely ja valvontatoiminta. Aran prosesseja tulee yksinkertaistaa ja niissä tulee keskittyä olennaisiin ja keskeisiin seikkoihin.
Ryhmä nostaa raportissaan osaomistuksen mallien kehittämiseen. KOVA toteaa, että erilaisia malleja on historiassa otettu käyttöön ja kokeiltu, mutta ainoastaan asumisoikeusoikeusjärjestelmä on näistä malleista valtavirtaistunut. KOVA pitäisikin tärkeänä, että asumisoikeusjärjestelmää jatketaan, sillä sille on paitsi kysyntää, myös muita relevantteja perusteluja. KOVA on valmis osallistumaan järjestelmän kehittämiseen.
Ara-asuntotuotannolla on ollut ja on jatkossakin rooli rakentamisen suhdanteiden tasaajana. Käytännössä tämä toteutuu Ara-järjestelmään liittyvän hintasääntelyn kautta. Suhdanteita tasaava rooli kuitenkin edellyttää sitä, että Ara-asuntotuotantoa toteutetaan kaikissa suhdannetilanteissa. Ara-toimijoilla tulee olla toimiva ja osaava rakennuttajaorganisaatio, jotta vastasyklistä rakennuttamista voidaan käytännössä toteuttaa. KOVA muistuttaa, että Ara-asuntotuotannonkin kannalta keskeinen tonttien saatavuus ei ole mitenkään riippuvainen suhdannetilanteista.
– Pidän selvitysryhmän raporttia mielenkiintoisena kokonaisuutena. Siinä on tunnistettu monia kehittämiskohteita, joita myös me KOVAssa olemme pitäneet esillä. Pidän tärkeänä, että selvitysryhmä tukee pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden lisäämistä asuntopolitiikassa, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen toteaa. Myös Ara-järjestelmä kaipaa uudistamista ja on hyvä, että selvitysryhmäkin on tunnistanut kehittämistarpeita järjestelmään. Asuntorahaston aseman turvaaminen ja Ara-viraston kehittäminen ovat KOVAllekin tärkeitä asioita, Parkkonen päättää.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jouni Parkkonen, KOVA, puh. 040 593 3338, jouni.parkkonen@kovary.fi