Rakentamisen näkymät Suomessa ovat heikot, mikä näkyy erityisesti uuden asuntorakentamisen voimakkaana vähenemisenä. Uusien asuntojen aloitusmäärät ovat laskeneet alle puoleen viime vuoteen verrattuna, ja valmiita asuntoja on tarjolla paljon, mutta ostajia taas sitäkin vähemmän. Syynä tähän ovat erityisesti kahden vuoden aikana nopeasti nousseet rakennuskustannukset sekä lainakorkojen dramaattinen nousu. Nykyinen korkotaso sekä nostaa rakennushankkeiden kustannuksia että myös kaventaa yleishyödyllisten asuntotoimijoiden taloudellista liikkumavaraa ja kykyä investoida.

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöt rakentavat asuntotuotantoa pysyvään omistukseensa, ja yleensä uudiskohteet tehdään pitkällä korkotukilainoituksella. Lainaan liittyvien käyttö- ja luovutusrajoitusten lisäksi rakennushankkeen kustannusten tulee olla kohtuulliset. ARA arvioi kohtuuhintaisuutta pääasiassa vertaamalla hankkeen neliöhintaa alueen aiempaan asuntorakentamiseen. Pelkkä neliöhinnan tarkastelu on vaikeuttanut monin paikoin hankkeiden hyväksymistä: tämä on johtanut myös sellaisista suunnitteluratkaisuista luopumiseen, jotka laskisivat elinkaaren aikaisia kustannuksia ja pienentäisivät omakustannusvuokraa. Rakentamisen suhdanteen jäähtyminen antaa kuitenkin olettaa, että myös rakentamisen kustannukset kääntyvät laskusuuntaan, kun tarjolla olevien urakoiden määrä pysyy vähäisenä.

Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä KOVAn jäsenyhteisöillä oli käynnissä uudisrakentamisen hankkeita noin 750 miljoonan euron arvosta, kun vuonna 2022 samaan aikaan hankkeita oli käynnissä yli 1300 miljoonan euron arvosta. Koko vuoden 2023 investointien osalta arvioidaan kuitenkin pääsevän lähemmäs viime vuoden tilannetta. Myös perusparantamisen osalta investointien suuruusluokka vastaa vuoden 2022 tilannetta, vaikkakin nousseiden korjauskustannusten vuoksi määrällisesti korjauksia ei saadakaan tehtyä yhtä paljoa. KOVAn jäsenten valmistuva asuntotuotanto vuonna 2023 on noin 15 prosenttia edellisvuotta pienempi ja huomionarvoista on, että ARA-tuotanto laski myös vuonna 2022 yli 30 prosenttia vuoden 2021 tuotantomääristä.

ARA-toimijoiden kannalta ensi vuoden näkymät ovat epävarmat. Muiden muassa Rakennusteollisuus on julkisuudessa painottanut rakennusalan tarvitsevan tässä suhdannetilanteessa valtion tukea korjausrakentamisen vauhdittamiseen sekä ARA-lainoituksen kasvattamista kohtuuhintaisen asuntotuotannon vauhdittamiseksi. Uuden hallitusohjelman kirjaukset ohjaavat ARA-tuotantoa kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan.

Asumisen energiankäytön vähentämiseen kohdistuu suuria odotuksia koko EU:n alueella ja moni asia tulee muuttumaan esimerkiksi uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon myötä. Jo tämän vuosikymmenen lopussa uusien asuinrakennusten tulisi olla päästöttömiä, eikä tämä nykyisillä rakentamisen vähimmäisvaatimuksilla onnistu. Myös ARA:n tulisi nähdä käsillä oleva muutos ja hyväksyä laajemmin uusien energiatehokkaiden ratkaisujen käyttö valtion tukemassa asuntorakentamisessa.

– Uusia energiatehokkaita kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja tarvitaan myös jatkossa. Vain rakentamalla elinkaariviisaasti uutta ja korjaamalla tehokkaasti vanhoja asuinrakennuksia, joille on tarvetta, ARA-toimijat voivat pitkällä aikavälillä saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Tämä ei onnistu ilman nykyisen kaltaisia tukitoimia, joita tulisi pikemminkin kehittää kuin ajaa alas. Muistutamme myös, että valtion korkotuetulla asuntotuotannolla on paljon muitakin tavoitteita kuin pelkät kohtuulliset asumismenot. Näitä ovat olleet jo pitkään esimerkiksi asuinympäristöjen kehittäminen, turvattu pysyvä asuminen ja asunnottomuuden vähentäminen. Pelkkä markkinaehtoinen asuntotuotanto tuskin pystyy näitä tavoitteita täyttämään, eikä näitä tulisikaan nähdä kilpailevina vaan toisiaan täydentävinä asuntotuotannon muotoina, KOVAn tekninen johtaja Sami Ylenius painottaa.

Lisätietoja: Tekninen johtaja Sami Ylenius, KOVA, puh. 044 359 5816, sami.ylenius@kovary.fi