Oman kodin tulisi olla jokaiselle turvallinen ja viihtyisä paikka. Oman kodin lisäksi asumisviihtyvyyteen vaikuttavat myös asuinympäristö ja naapurusto. Parhaimmillaan naapureista voi muodostua ystäviä ja arjen tukiverkko, mutta ikävimmillään naapurit voivat vaikuttaa jopa omaan hyvinvointiin.

Erilaiset äänet ja hajut, yhteisten tilojen käyttö sekä piha-alueella toimiminen ovat esimerkkejä naapureiden välille kitkaa aiheuttavista asioista. Eripuraa voivat aiheuttaa myös muun muassa pesutuvan käyttö, hiljaisuusaika sekä jätteiden lajittelu. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asiaan puututaan, sitä nopeammin ja vaivattomammin se saadaan yleensä myös ratkaistua. Erimielisyyksiä ei kannata hautoa riidoiksi ja konflikteiksi asti. Nimettömien lappujen lähettäminen, oven hakkaaminen tai muu epäsopiva käytös ei myöskään tarjoa ratkaisua ongelmaan.

Parhain tapa erimielisyyksien selvittelyyn on asiasta keskusteleminen. Keskustelu ei kuitenkaan välttämättä tuota aina parhainta lopputulosta, tai hankalasta asiasta keskusteleminen naapurin kanssa saatetaan kokea epämiellyttäväksi. Kun naapurisopua koetellaan ja omat keinot tuntuvat jäävän vajaiksi, kannattaa asukkaan ottaa ensin yhteyttä omaan isännöitsijään. Mikäli asukas antaa luvan, voi isännöitsijä puolestaan selvittää naapuruussovittelun mahdollisuutta. Myös vuokranantaja voi olla yhteydessä sovittelijaan.

Naapuruussovittelulla tarkoitetaan menetelmää, jonka tarkoituksena on paitsi sovitella syntyneitä ristiriitoja, myös ennaltaehkäistä naapureiden välisiä konflikteja. Sovittelun tavoitteena on rauhoittaa tilanne ja pyrkiä löytämään ongelmaa aiheuttaneeseen asiaan kestävä ratkaisu.

-Erilaisten asumistottumusten ja monikulttuurisuuden lisääntyminen vuokra-asumisessa saattavat toisinaan herättää voimakastakin vastakkainasettelua asukkaiden välillä. Myös asumiseen tarvittavat perustaidot voivat olla puutteellisia ja tämä voi ilmetä paitsi oman asunnon huonona hoitona, myös muiden asukkaiden kanssa syntyvissä konflikteissa. Olisi kaikille osapuolille eduksi, että tilanteeseen puututtaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siksi onkin harmillista, jos erimielisyyksistä kerrotaan omalle vuokranantajalle vasta tilanteen jatkuttua jo pitkään, KOVAn tekninen johtaja Sami Ylenius toteaa.

Tilanteen pitkittyminen voi aiheuttaa paitsi yleisen asumisviihtyvyyden laskua, myös luoda mielikuvaa, ettei vuokranantaja puuttuisi asiaan. Tilanne on todellisuudessa täysin päinvastainen, mutta ongelmista tarvitaan kuitenkin tietoa, jotta niitä voidaan ryhtyä ratkaisemaan. Myös asumisneuvojan työllä on tällaisissa tilanteissa iso merkitys, sillä asumisneuvojat kohtaavat työssään monenlaisia asumiseen liittyviä pulmia, joissa joko osatekijöinä tai taustalla voi olla myös naapuruussuhteisiin liittyviä kiistoja. Asumisneuvoja ja isännöitsijä ovatkin siksi tärkeä työpari asumisen haasteiden ratkaisemisessa ja varhaisessa puuttumisessa ongelmiin ennen niiden pahenemista.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen meistä voi vaikuttaa paitsi omaan, myös naapureiden asumisviihtyvyyteen ja hyviin naapurisuhteisiin. Häiritsevät asiat kannattaa nostaa naapurustossa esiin hyvissä ajoin, ennen kuin tilanteet pääsevät eskaloitumaan ja kärjistymään.

Lisätietoja: Tekninen johtaja Sami Ylenius, KOVA, puh. 044 359 5816, sami.ylenius@kovary.fi