Tiedote: Vuokranantajat tarvitsevat lisää työkaluja asumishäiriöihin puuttumiseen

Katriina Lius

Monenlaiset äänet ja erilaiset elämäntyylit ja -tavat kuuluvat tavanomaiseen kerros- ja rivitaloasumiseen. Kuitenkaan esimerkiksi liiallista metelöintiä ei tarvitse sietää, ja jo yksi häiritsevästi käyttäytyvä asukas voi huonontaa toiminnallaan toisten asukkaiden asumisrauhaa ja asumisviihtyisyyttä. Yöaikaan tapahtuva metelöinti, kovaääninen musiikin soittaminen ja asunnossa tai parvekkeella tapahtuva tupakointi ovat yleisiä esimerkkejä häiritsevästä elämästä.

Asumishäiriöiden määrä on lisääntynyt viime vuosina, ja tällä hetkellä vuokranantaja voi vaikuttaa asumishäiriöihin hyvin rajallisesti. Häiritsevästi käyttäytyvän asukkaan saaminen pois asunnostaan kestää tällä hetkellä todella kauan: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) selvityksen mukaan keskimääräinen häätöprosessi voi kestää jopa 8,5 kuukautta. Vaikka häiritsevään käyttäytymiseen olisi reagoitu nopeastikin, kestää häätö kokonaisuudessaan siis hyvin kauan.

Koska häätöprosessi on pitkä, ei esimerkiksi uhkaavasti käyttäytyvää asukasta saada häädettyä asunnostaan riittävän ajoissa. Pitkä häätöprosessi tarkoittaa myös sitä, että häirinnän alle joutuvat asukkaat joutuvat elämään kärsimyksessä usein kohtuuttoman pitkään. Tämä voi johtaa jopa siihen, että häiriöstä kärsivät muut asukkaat saattavat muuttaa asunnosta pois oman asuinrauhansa säilyttämiseksi. Pois muuttavat asukkaat lisäävät myös asuntojen tyhjäkäyttöä.

Suuri osa häädöistä johtuu asukkaan vuokravelasta ja asukkaan maksukyvyn haasteista. Ulosottolaitoksen julkaisemien tietojen mukaan häätöjä toimitettiin vuonna 2023 lähes 5 000 kappaletta, kun vuonna 2022 vastaava luku oli reilut 4 300. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenillä häätöjen määrät ovat kuitenkin olleet vähäisiä; vuonna 2023 toteutuneita häätöjä oli yhteensä 1 370 kappaletta, mikä on noin 0,4 % suhteessa asuntokantaan.

Häädöt aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yleishyödyllisille asuntotoimijoille, sillä Aran mukaan keskimääräisen häädön kokonaiskustannukseksi tulee noin 10 600 euroa. Ara-asuntojen vuokranmääritystä koskee omakustannusperiaate, mikä tarkoittaa sitä, että vuokralaisilta saa periä vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan muiden tuottojen lisäksi kattamaan asuntojen ja niihin liittyvien asumista palvelevien tilojen rahoitusmenot ja hyvän kiinteistönpidon mukaiset hoitomenot. Omakustannusperiaatteen mukaisesti myös häädöistä koituvat kustannukset tulevat siis asukkaiden maksettavaksi.

Uuteen hallitusohjelmaan tehdyllä kirjauksella halutaan helpottaa häiriötilanteisiin puuttumista, ja myös valmisteilla olevien pienten riita-asioiden menettely saattaisi tuoda helpotusta tilanteeseen. KOVA kannattaa näitä ajatuksia mutta toteaa, että häätöprosessin nopeuttaminen vaatisi kuitenkin lisäresursseja tuomioistuimelle.

Naapureita voi olla vaikeaa saada todistamaan oikeudenkäyntiin omia naapureita vastaan etenkin, jos taustalla on esimerkiksi uhkaavaa käyttäytymistä. Tämä vaikeuttaa myös häätötuomion saamista. Tilannetta helpottaisi, mikäli näyttöä asumishäiriöstä löytyisi myös muualta, ja poliisin tekemät raportit kiinteistön omistajalle olisivat yksi väylä helpottamaan tilannetta.

– KOVAn jäsenyhteisöt haluavat tarjota asukkailleen turvallista asumista. Silloin, kun toimitaan sääntöjen vastaisesti ja vietetään oikeasti naapureita häiritsevää elämää, pitäisi vuokranantajan pystyä puuttumaan häiriöihin nykyistä helpommin. Prosessiin toivotaankin ennen kaikkea nopeutta ja helppoutta. KOVA edistää näitä asioita myös oikeusministeriön työryhmässä, jonka tehtävänä on uudistaa huoneenvuokralakia, KOVAn lakimies Vilma Pihlaja huomauttaa.

 

Lisätietoja:    Lakimies Vilma Pihlaja, KOVA, puh. 050 472 9430, vilma.pihlaja@kovary.fi

KatriinaL

TWITTERISTÄ

LÖYDÄT MEIDÄT TÄÄLTÄ