Vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöt ovat korjanneet asuntokantaansa riittävästi ja korjaustarpeen mukaisesti. Huomioitavaa kuitenkin on, että valtaosassa yhteisöistä on toteutettu lisäksi kohteiden myynti- tai purkutoimenpiteitä, ja nämä ovat olleet korjausten ohella tärkeä keino hallita asuntokannan korjausvelkaa ja -tarvetta.

Vuoteen 2030 mennessä tarkasteltujen yhteisöjen korjaustarve suhteessa nykytasoon kasvaa keskimäärin 24 prosenttia kiintein hinnoin laskettuna, ja arviolta 40 prosenttia käyvin hinnoin mitattuna, riippuen korjausrakentamisen tulevasta hintamuutoksesta. Asuntokannan kokoon suhteutettuna korjaustarve nousee eniten niissä yhteisöissä, joissa asuntokanta on vanhaa ja kohteet ovat valmistuneet lyhyen ajan sisällä, ja joissa uudiskohteita ei ole tehty merkittävästi 2000-luvun puolella.

– Olen iloinen voidessani sanoa, että monet mukana olleista yhteisöistä osallistuivat myös vuonna 2020 samantyyppisen yhtiökohtaisen laskelman sekä vertailuraportin tekemiseen. Tämä on oleellisesti helpottanut myös tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arviointia. Uudessa vertailuraportissa mukana olleiden yhteisöjen asuntokanta vastaa noin 20 prosenttia koko rajoitusten alaisesta Ara-asuntokannasta, joten kyseessä on myös valtakunnallisesti varsin kattava vertailu, toteaa KOVAn tekninen johtaja Sami Ylenius tyytyväisenä.

Forecon Oy:n laatimassa kattavassa vertailuraportissa selvitetään yleishyödyllisen asuntokannan korjausvelan määrää ja sen viime vuosien muutoksia. Vertailuraportti on KOVA ry:n tilaama, ja siinä vertaillaan 14:n eri KOVAn jäsenyhteisön kiinteistökannan korjausanalyyseistä saatuja tuloksia. Hankkeessa mukana olleiden yhteisöjen asuntokanta sisälsi yhteensä lähes 80 000 asuntoa ja noin 5,5 miljoonaa kerrosneliömetriä.

Raportissa esitellään yhtiöiden merkittävimpiä tunnuslukuja koskien yhtiöiden asuntokantaa, korjaustarvetta ja korjausvelkaa sekä kuntotasoja. Lisäksi raportissa tuodaan esiin yhtiöiden toteuttamien toimenpiteiden vaikutuksia asuntokannan korjausvelkaan ja perusparannustarpeeseen liittyen. Raportissa käsitellään myös viimeisen neljän vuoden aikana tehtyjä kohteiden myynti- ja purkutoimenpiteitä, joita oli toteutettu yhteensä kymmenessä osallistuneessa yhteisössä.

Korjaustarve kasvaa nopeasti lähivuosina

Huolestuttavaa on, että tulosten perusteella KOVAn jäsenyhteisöjen asuntokannasta hieman yli 20 prosenttia kuuluu joko huonoon tai välttävään kuntotasoluokkaan. Tämä indikoi nopeaa perusparannustarpeen kasvua lähivuosina, vaikka tilanne on vielä tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Nopean muutoksen vuoksi korjausrakentamisen rahoituksen saatavuuteen tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota, minkä lisäksi yhteisöjen tulee harkita korjaamisen taloudellista kannattavuutta aiempaa tarkemmin.

– Korjaustarpeen nopea kasvu tulevina vuosina korostuu erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla, joissa vanhojen asuntojen kysynnässä ja käyttöasteissa on ongelmia. Ongelmia on oikeastaan kaksi, koska näillä samoilla alueilla on myös pulaa uudemmista ja hyväkuntoisista kohtuuhintaisista asunnoista. Yhteisöt eivät siten pysty hyödyntämään kustannusten tasausta vuokrien pitämiseksi kohtuullisina. Tämä tullee aiheuttamaan myös jatkossa purkutoimenpiteitä näillä alueilla, mutta tilalle pitäisi saada energiatehokasta ja nykyaikaista kohtuuhintaista asuntotuotantoa, koska sille olisi kysyntää, KOVAn tekninen johtaja Sami Ylenius linjaa.

Lisätietoja:    Tekninen johtaja Sami Ylenius, KOVA, puh. 044 359 5816, sami.ylenius@kovary.fi